KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mitä ajattelee Katalonian ja Espanjan vasemmisto itsenäisyyshankkeesta

Barcelonan vasemmistolainen pormestari Ada Colau puhumassa Katalonian kansallispäivänä 11. syyskuuta.

Barcelonan vasemmistolainen pormestari Ada Colau puhumassa Katalonian kansallispäivänä 11. syyskuuta. Kuva: Lehtikuva/Josep Lago

Osa Katalonian vasemmistosta on mukana itsenäisyysrintamassa, osa haluaisi katalonialaisille oikeuden kansanäänestykseen laillisessa järjestyksessä. Demarit vastustavat kaikkia itsenäisyyshankkeita.

Arto Huovinen
7.10.2017 16.00

Viime sunnuntain Katalonian itsenäisyyskansanäänestykseen johtanut kehitys käynnistyi tämän vuosikymmenen alussa.

Josep Maria Antentas arvioi viime lauantaina Jacobin-lehdessä, että taustalla oli kolme tekijää.

Ensinnäkin Kataloniaa suututti Espanjaa johtaneen José Maria Aznarin (PP) toinen hallitus (2000–2004), joka kosiskeli espanjalaisnationalismia ja harjoitti aggressiivista keskittämispolitiikkaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Francon aikana vallitsi tiukka keskittäminen ja katalaanin kieltä sorrettiin.

Aznaria seurannut sosialistihallitus sopi vuonna 2006 Katalonian kanssa sen autonomian laajentamisesta. Keskustaoikeistolainen PP – johon myös Espanjan nykyinen pääministeri Mariano Rajoy kuuluu – kuitenkin valitti siitä perustuslakituomioistuimeen, joka 2010 kumosi kaikki uudistuksen olennaiset osat. Tämä aiheutti syvää pettymystä Kataloniassa.

Kolmas tekijä oli vuoden 2008 talouskriisiä seurannut vyönkiristyspolitiikka. Kataloniaa johtanut keskustaoikeistolainen CDC-puolue harjoitti kyllä sitä itsekin, mutta se vieritti syyn pelkästään Espanjan hallitukselle.

Vuonna 2012 Katalonian alueparlamentti aloitti itsenäisyyskampanjan. Marraskuulle 2014 se määräsi itsenäisyyskansanäänestyksen, mutta muutti sen keskusvallan painostuksen jälkeen epäviralliseksi.

Vuoden 2015 aluevaaleissa itsenäisyysmieliset puolueet saivat niukan enemmistön.

Itsenäisyysmielinen vasemmisto

Ei ole yhtä vastausta siihen, mitä Katalonian ja Espanjan vasemmisto itsenäisyyskysymyksestä ajattelee.

Katalonian alueparlamentin vaa’ankielenä on radikaalivasemmiston itsenäisyysmielinen Candidatura d’Unitat Popular (CUP), jolla on 10 paikkaa 135:stä. Aikaisemmin vain kunnallistasolla toiminut puolue pyrki ja pääsi alueparlamenttiin ensimmäistä kertaa 2012.

CUP:n sopimus itsenäisyysmielisen keskustaoikeiston kanssa nosti jälkimmäiseen kuuluvan Carles Puigdemontin aluehallituksen johtoon 2015 ja mahdollisti itsenäisyyskansanäänestyksen.

Keskustavasemmistoon luettu tasavaltalainen vasemmisto (ERC) on suoraan osa Puigdemontin itsenäisyyskoalitiota (Junts pel Sí), jonka kokonaispaikkaluku on 62.

Barcelona en Comú ja Podemos

Barcelonan pormestariksi valittiin kesällä 2015 useiden uusien vasemmistoryhmien Barcelona en Comú -koalition Ada Colau. Koalitio syntyi leikkauspolitiikkaa vastustaneista kansalaisryhmistä (erityisesti 15M) samalla tavalla kuin valtakunnan tasolla Espanjan Podemos.

Barcelona en Comú ei suoraan kuulu Podemosiin, mutta Podemos tuki sitä kunnallisvaaleissa.

Kataloniaan perustettiin oma Podemos nimellä Podem vuonna 2014. Se liittyi osaksi viime vuodenvaihteessa Barcelona en Común pohjalta perustettua maakuntatason Catalunya en Comú -puoluetta.

Barcelona en Comú on suhtautunut varauksellisesti itsenäisyyshankkeeseen eikä se osallistunut sunnuntain kansanäänestyksen järjestämiseen. Se kuitenkin vaatii Katalonialle oikeutta lailliseen kansanäänestykseen.

Espanjan tasolla Podemosin sisällä on ollut erilaisia näkemyksiä, mutta Pablo Iglesiasin linja on lähellä Colaun linjaa.

Iglesias sanoi eräässä haastattelussa, että ”jos olisin katalonialainen – mitä en ole – en luultavasti osallistuisi lokakuun 1. päivän kansanäänestykseen, enkä äänestäisi kummankaan vaihtoehdon puolesta”. Mutta myös Iglesias vaatii Katalonialle oikeutta lailliseen kansanäänestykseen.

Katalonian Podem sen sijaan kannatti sunnuntain kansanäänestystä ja kehotti kansalaisia osallistumaan siihen vastalauseeksi ”Espanjan hallituksen itsepäisyydelle ja autoritaarisuudelle”. Podem ei kuitenkaan ole pitänyt kansanäänestystä sitovana ja on siksi vastustanut välitöntä itsenäisyysjulistusta.

Demarit vastustavat separatismia

Kaikki edellä mainitut vasemmistoryhmät ovat jyrkästi tuominneet viime sunnuntain poliisiväkivallan. Muun maussa Ada Colau vaati pääministeri Rajoyta eroamaan sen vuoksi.

Espanjan sosiaalidemokraatit eli sosialistipuolue PSOE on perinteisesti suhtautunut nihkeästi separatismiin.

Toissa viikolla PSOE kuitenkin tuki Podemosin ja pienten aluepuolueiden kantaa, kun oppositio äänin 166–158 kaatoi Espanjan parlamentissa tuen Rajoyn hallituksen siihen mennessä käyttämille koville otteille Katalonian äänestyksen estämiseksi.

Sunnuntain väkivaltaisuuksien jälkeen PSOE:n johtaja Pedro Sánchez arvosteli Rajoyn hallitusta poliisien lähettämisestä äänestäjien kimppuun. Samalla hän kuitenkin syytti kriisistä molempia osapuolia, sanoi tukevansa hallitusta Espanjan vakauden säilyttämisessä ja sanoi Katalonian kansanäänestyksen ”turmelleen demokratian käsitteen”.

Sosialistien Katalonian haara PSC-PSOE teki Espanjan perustuslakituomioistuimelle valituksen, jonka perusteella tuomioistuin kielsi Katalonian alueparlamentin maanantain istunnon. Siinä on ollut tarkoitus antaa itsenäisyysjulistus.

Autonomia meni 1714

Katalonian kansallistunteella on pitkä historia.

Syyskuun 11. päivällä on Kataloniassa oma erityinen merkityksensä. Tuona päivänä vuonna 1714 kaatui Barcelona piirityksen jälkeen, Kataloniassa keskiajalta lähtien olleet omat instituutiot lakkautettiin ja sen asema muutettiin pelkäksi maakunnaksi Espanjan alaisuudessa.

Espanjan tasavallan aikana 1930-luvulla Katalonia sai autonomian. Espanjan sisällissodassa 1936–1939 Katalonia oli sitkeimpiä tasavaltalaisten vastarinnan alueita kenraali Francisco Francon joukkoja vastaan.

Francon oikeistodiktatuuri (1939–1975) keskitti vallan tiukasti ja pyrki tukahduttamaan kaiken separatismin. Katalonian autonomia lakkautettiin ja katalaanin kieltä sorrettiin.

Demokratian palauttamisen jälkeen laadittu vuoden 1978 perustuslaki määrittelee Espanjan valtion jakamattomaksi, joskin alueilla on eriasteinen autonomia. Perustuslain muuttaminen on tehty erittäin vaikeaksi.

Käytännössä Katalonialla ei ole mitään mahdollisuutta itsenäistymisprosessiin perustuslain mukaisessa järjestyksessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään