KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Prekariaatti on 2000-luvun toimija

Vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus.

Vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus. Kuva: Pekka Pajuvirta

Jukka Peltokoski
16.2.2019 13.55

Li Andersson kirjoittaa vasemmistoliiton Työ on murroksessa -linjapaperissa (23.5.2018), että prekariaatin käsite on sanoittanut monille kokemusta työelämän epävarmuudesta. Mitä prekariaatilla tarkoitetaan? Selvennän käsitettä ja vastaan samalla tutkijoiden kritiikkiin prekariaattikeskustelua kohtaan.

Prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka kokevat erityistä taloudellista turvattomuutta ja yhteiskunnallista oikeudettomuutta. Prekaarisuus tarkoittaa kokemusta oman olemassaolon epävarmuudesta ja olemisesta toisten mielivallan armoilla.

Prekariaattiin luetaan sellaisia ryhmiä kuin määrä- ja osa-aikainen työvoima, vuokratyövoima, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, työttömät, nollatuntisopimuksella työskentelevät sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Alustatalous on uusin luku prekariaatin kuvassa.

Prekariaatin synty liittyy työelämän murrokseen, kun teolliselle ajalle tyypillisten vakaiden työsuhteiden rinnalle kehittyy joustavia työn tekemisen ja teettämisen tapoja – mutta kyse on myös laajemmin modernin kansallisvaltion kriisistä.

Työvoimaan kuuluu Suomessa noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Jatkuvaa kokoaikatyötä tekee noin 1,6 miljoonaa. Muunlaiseen tilanteeseen sijoittui ihmisiä vuonna 2018 seuraavasti:

Määräaikainen kokoaikatyö 252 000
Jatkuva osa-aikatyö 234 000
Määräaikainen osa-aikatyö 110 000
Yksinyrittäjät (ei maa-, metsä- ja kalatalous) 183 000
Työttömät 202 000
Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat 124 000
Piilotyöttömät 128 000

Luvut sisältävät noin 40 000 vuokratyöntekijää sekä 84 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää. Alityöllisiksi luokitellaan noin 140 000 ihmistä.

 

Näin saatu kokonaiskuva ei ole yhtä kuin prekariaatti. Osa yksinyrittäjistä ja määräaikaisista elää turvattua elämää, eikä heidän vuokseen tarvittaisi prekariaattikeskustelua. Osa- ja määräaikaisista kaikki eivät ole vastentahtoisia. Osa-aikaisista heitä on karkeasti kolmannes, määräaikaisista kolme neljäsosaa.

Luvut tekevät silti selväksi, että vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus. Perinteiset turvaverkot, oikeudet ja tulonjakomekanismit ovat siten rikki.

Työelämätutkijat Satu Ojala ja Pasi Pyörä ovat argumentoineet jokseenkin päinvastaisen kuvan puolesta. Heidän mukaansa työmarkkinat tai työmarkkinoiden epävarmuus eivät ole muuttuneet juurikaan 1980-luvulta. Tutkijoiden mukaan määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita ei 2000-luvulla ole merkittävästi enempää kuin 1980-luvulla. Laman jälkeiset vuodet 1990-luvulla muodostivat poikkeuksen, mutta sittemmin määrä- ja osa-aikaisten määrä on ”normalisoitunut”. Ojalan ja Pyöriän mukaan vain ihmisten kokemus työelämän epävarmuudesta on lisääntynyt.

Oli täysin eri asia olla pätkätyöläinen 1980-luvulla kuin 2000-luvulla.

Ojalan ja Pyöriän tutkimus on kuitenkin huomattavan rajoittunut, kuten he itsekin toteavat. Tutkijat eivät käsittele lainkaan esimerkiksi sellaisia ryhmiä kuin yksinyrittäjät tai työttömät. Tutkimuksessa ei huomioida myöskään piilotyöttömiä ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena olevia. Kuitenkin työn yrittäjämuotoistuminen ja rakenteellinen työttömyys ovat 2000-luvulla aivan eri tasolla kuin 1980-luvulla, mikä vaikuttaa koko työmarkkinoiden toimintaan.

Lyhyesti sanottuna oli täysin eri asia olla pätkätyöläinen 1980-luvulla kuin 2000-luvulla. Lähes täystyöllisyyden aikana kyse oli liikkeestä työstä työhön, kun nykyään liikutaan työstä työttömyyteen, aktivointitoimenpiteisiin ja ehkä jälleen uuteen pätkään tai itsensä työllistämiseen. Vastentahtoisten osa-aikaisten määrä on ollut kasvussa 1990-luvulta saakka, ja työikäisten keskuudessa vastentahtoisuus on ensisijainen syy osa-aikaisuudelle.

 

Suhdannenäkymistä, palkkatason matamisesta, yt-neuvotteluista tai vaikkapa niskan päälle painavasta asuntovelasta johtuen prekaarisuutta voidaan tietenkin kokea myös vakityöntekijöiden joukossa.

Prekaarisuuden valottaminen työttömyysastetta, aktiivista työvoimapolitiikkaa, sopimisjärjestelmän muutosta ja esimerkiksi nollatuntisopimusten, vuokratyövoiman, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kasvua vasten johtaa varsin erilaiseen työnkuvaan kuin mihin työelämätutkijoiden mittarit yltävät. Kuvaan voidaan sisällyttää myös hyvinvointivaltion palvelujen heikentyminen, kotitalouksien velkaantuneisuus, vähemmistöjen kokema sorto, sukupuolten välinen epätasa-arvo, ekologinen kriisi ja muut kriisit.

Prekariaatin ja prekaarisuuden käsitteiden tarkoituksena on yhdistää näitä moninaisia kokemuksia ja politisoida niitä. 2000-luvun suuri kertomus voi olla prekariaatin tuleminen tietoiseksi itsestään luokkana, joka syntyy tämän yhteiskunnan sisällä, mutta sitä vastaan, ja rikkaampana kuin mitä tämä yhteiskunta voi sille tarjota.

Kirjoittaja on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja.

Jutun taulukko on laskettu Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannasta. Tilastokeskuksen oma katsaus vuoden 2018 lukuihin tulee huhtikuussa 2019.

Lähteet:

Lukkarinen, Henri: Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla. Tilastokeskus, Tieto ja trendit 31.10.2018

Kotitalouksien velkaantuneisuus, Findikaattori 12.7.2018

Pyöriä, Pasi & Ojala, Satu (2017): Työn prekarisaatio. Teoksessa Pyöriä, Pasi (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus, 42–62. Helsinki, Gaudeamus.

Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannat

Työllisyyden vahva kasvu jatkui joulukuussa, Tilastokeskus 24.1.2019

Työllisyys parani vuonna 2017, Tilastokeskus 12.4.2018

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään