KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Prekariaatti on 2000-luvun toimija

Vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus.

Vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus. Kuva: Pekka Pajuvirta

Jukka Peltokoski
16.2.2019 13.55

Li Andersson kirjoittaa vasemmistoliiton Työ on murroksessa -linjapaperissa (23.5.2018), että prekariaatin käsite on sanoittanut monille kokemusta työelämän epävarmuudesta. Mitä prekariaatilla tarkoitetaan? Selvennän käsitettä ja vastaan samalla tutkijoiden kritiikkiin prekariaattikeskustelua kohtaan.

Prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka kokevat erityistä taloudellista turvattomuutta ja yhteiskunnallista oikeudettomuutta. Prekaarisuus tarkoittaa kokemusta oman olemassaolon epävarmuudesta ja olemisesta toisten mielivallan armoilla.

Prekariaattiin luetaan sellaisia ryhmiä kuin määrä- ja osa-aikainen työvoima, vuokratyövoima, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, työttömät, nollatuntisopimuksella työskentelevät sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Alustatalous on uusin luku prekariaatin kuvassa.

Prekariaatin synty liittyy työelämän murrokseen, kun teolliselle ajalle tyypillisten vakaiden työsuhteiden rinnalle kehittyy joustavia työn tekemisen ja teettämisen tapoja – mutta kyse on myös laajemmin modernin kansallisvaltion kriisistä.

Työvoimaan kuuluu Suomessa noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Jatkuvaa kokoaikatyötä tekee noin 1,6 miljoonaa. Muunlaiseen tilanteeseen sijoittui ihmisiä vuonna 2018 seuraavasti:

Määräaikainen kokoaikatyö 252 000
Jatkuva osa-aikatyö 234 000
Määräaikainen osa-aikatyö 110 000
Yksinyrittäjät (ei maa-, metsä- ja kalatalous) 183 000
Työttömät 202 000
Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat 124 000
Piilotyöttömät 128 000

Luvut sisältävät noin 40 000 vuokratyöntekijää sekä 84 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää. Alityöllisiksi luokitellaan noin 140 000 ihmistä.

 

Näin saatu kokonaiskuva ei ole yhtä kuin prekariaatti. Osa yksinyrittäjistä ja määräaikaisista elää turvattua elämää, eikä heidän vuokseen tarvittaisi prekariaattikeskustelua. Osa- ja määräaikaisista kaikki eivät ole vastentahtoisia. Osa-aikaisista heitä on karkeasti kolmannes, määräaikaisista kolme neljäsosaa.

Luvut tekevät silti selväksi, että vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus. Perinteiset turvaverkot, oikeudet ja tulonjakomekanismit ovat siten rikki.

Työelämätutkijat Satu Ojala ja Pasi Pyörä ovat argumentoineet jokseenkin päinvastaisen kuvan puolesta. Heidän mukaansa työmarkkinat tai työmarkkinoiden epävarmuus eivät ole muuttuneet juurikaan 1980-luvulta. Tutkijoiden mukaan määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita ei 2000-luvulla ole merkittävästi enempää kuin 1980-luvulla. Laman jälkeiset vuodet 1990-luvulla muodostivat poikkeuksen, mutta sittemmin määrä- ja osa-aikaisten määrä on ”normalisoitunut”. Ojalan ja Pyöriän mukaan vain ihmisten kokemus työelämän epävarmuudesta on lisääntynyt.

Oli täysin eri asia olla pätkätyöläinen 1980-luvulla kuin 2000-luvulla.

Ojalan ja Pyöriän tutkimus on kuitenkin huomattavan rajoittunut, kuten he itsekin toteavat. Tutkijat eivät käsittele lainkaan esimerkiksi sellaisia ryhmiä kuin yksinyrittäjät tai työttömät. Tutkimuksessa ei huomioida myöskään piilotyöttömiä ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena olevia. Kuitenkin työn yrittäjämuotoistuminen ja rakenteellinen työttömyys ovat 2000-luvulla aivan eri tasolla kuin 1980-luvulla, mikä vaikuttaa koko työmarkkinoiden toimintaan.

Lyhyesti sanottuna oli täysin eri asia olla pätkätyöläinen 1980-luvulla kuin 2000-luvulla. Lähes täystyöllisyyden aikana kyse oli liikkeestä työstä työhön, kun nykyään liikutaan työstä työttömyyteen, aktivointitoimenpiteisiin ja ehkä jälleen uuteen pätkään tai itsensä työllistämiseen. Vastentahtoisten osa-aikaisten määrä on ollut kasvussa 1990-luvulta saakka, ja työikäisten keskuudessa vastentahtoisuus on ensisijainen syy osa-aikaisuudelle.

 

Suhdannenäkymistä, palkkatason matamisesta, yt-neuvotteluista tai vaikkapa niskan päälle painavasta asuntovelasta johtuen prekaarisuutta voidaan tietenkin kokea myös vakityöntekijöiden joukossa.

Prekaarisuuden valottaminen työttömyysastetta, aktiivista työvoimapolitiikkaa, sopimisjärjestelmän muutosta ja esimerkiksi nollatuntisopimusten, vuokratyövoiman, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kasvua vasten johtaa varsin erilaiseen työnkuvaan kuin mihin työelämätutkijoiden mittarit yltävät. Kuvaan voidaan sisällyttää myös hyvinvointivaltion palvelujen heikentyminen, kotitalouksien velkaantuneisuus, vähemmistöjen kokema sorto, sukupuolten välinen epätasa-arvo, ekologinen kriisi ja muut kriisit.

Prekariaatin ja prekaarisuuden käsitteiden tarkoituksena on yhdistää näitä moninaisia kokemuksia ja politisoida niitä. 2000-luvun suuri kertomus voi olla prekariaatin tuleminen tietoiseksi itsestään luokkana, joka syntyy tämän yhteiskunnan sisällä, mutta sitä vastaan, ja rikkaampana kuin mitä tämä yhteiskunta voi sille tarjota.

Kirjoittaja on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja.

Jutun taulukko on laskettu Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannasta. Tilastokeskuksen oma katsaus vuoden 2018 lukuihin tulee huhtikuussa 2019.

Lähteet:

Lukkarinen, Henri: Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla. Tilastokeskus, Tieto ja trendit 31.10.2018

Kotitalouksien velkaantuneisuus, Findikaattori 12.7.2018

Pyöriä, Pasi & Ojala, Satu (2017): Työn prekarisaatio. Teoksessa Pyöriä, Pasi (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus, 42–62. Helsinki, Gaudeamus.

Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannat

Työllisyyden vahva kasvu jatkui joulukuussa, Tilastokeskus 24.1.2019

Työllisyys parani vuonna 2017, Tilastokeskus 12.4.2018

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään