KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Prekariaatti on 2000-luvun toimija

Vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus.

Vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus. Kuva: Pekka Pajuvirta

Jukka Peltokoski
16.2.2019 13.55
Fediverse-instanssi:

Li Andersson kirjoittaa vasemmistoliiton Työ on murroksessa -linjapaperissa (23.5.2018), että prekariaatin käsite on sanoittanut monille kokemusta työelämän epävarmuudesta. Mitä prekariaatilla tarkoitetaan? Selvennän käsitettä ja vastaan samalla tutkijoiden kritiikkiin prekariaattikeskustelua kohtaan.

Prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka kokevat erityistä taloudellista turvattomuutta ja yhteiskunnallista oikeudettomuutta. Prekaarisuus tarkoittaa kokemusta oman olemassaolon epävarmuudesta ja olemisesta toisten mielivallan armoilla.

Prekariaattiin luetaan sellaisia ryhmiä kuin määrä- ja osa-aikainen työvoima, vuokratyövoima, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, työttömät, nollatuntisopimuksella työskentelevät sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Alustatalous on uusin luku prekariaatin kuvassa.

Prekariaatin synty liittyy työelämän murrokseen, kun teolliselle ajalle tyypillisten vakaiden työsuhteiden rinnalle kehittyy joustavia työn tekemisen ja teettämisen tapoja – mutta kyse on myös laajemmin modernin kansallisvaltion kriisistä.

Työvoimaan kuuluu Suomessa noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Jatkuvaa kokoaikatyötä tekee noin 1,6 miljoonaa. Muunlaiseen tilanteeseen sijoittui ihmisiä vuonna 2018 seuraavasti:

Määräaikainen kokoaikatyö 252 000
Jatkuva osa-aikatyö 234 000
Määräaikainen osa-aikatyö 110 000
Yksinyrittäjät (ei maa-, metsä- ja kalatalous) 183 000
Työttömät 202 000
Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat 124 000
Piilotyöttömät 128 000

Luvut sisältävät noin 40 000 vuokratyöntekijää sekä 84 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää. Alityöllisiksi luokitellaan noin 140 000 ihmistä.

 

Näin saatu kokonaiskuva ei ole yhtä kuin prekariaatti. Osa yksinyrittäjistä ja määräaikaisista elää turvattua elämää, eikä heidän vuokseen tarvittaisi prekariaattikeskustelua. Osa- ja määräaikaisista kaikki eivät ole vastentahtoisia. Osa-aikaisista heitä on karkeasti kolmannes, määräaikaisista kolme neljäsosaa.

Luvut tekevät silti selväksi, että vakituisen kokoaikaisen työsuhteen rinnalle on kehittynyt laaja muunlaisen työn – ja työttömyyden – todellisuus. Perinteiset turvaverkot, oikeudet ja tulonjakomekanismit ovat siten rikki.

Työelämätutkijat Satu Ojala ja Pasi Pyörä ovat argumentoineet jokseenkin päinvastaisen kuvan puolesta. Heidän mukaansa työmarkkinat tai työmarkkinoiden epävarmuus eivät ole muuttuneet juurikaan 1980-luvulta. Tutkijoiden mukaan määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita ei 2000-luvulla ole merkittävästi enempää kuin 1980-luvulla. Laman jälkeiset vuodet 1990-luvulla muodostivat poikkeuksen, mutta sittemmin määrä- ja osa-aikaisten määrä on ”normalisoitunut”. Ojalan ja Pyöriän mukaan vain ihmisten kokemus työelämän epävarmuudesta on lisääntynyt.

Oli täysin eri asia olla pätkätyöläinen 1980-luvulla kuin 2000-luvulla.

Ojalan ja Pyöriän tutkimus on kuitenkin huomattavan rajoittunut, kuten he itsekin toteavat. Tutkijat eivät käsittele lainkaan esimerkiksi sellaisia ryhmiä kuin yksinyrittäjät tai työttömät. Tutkimuksessa ei huomioida myöskään piilotyöttömiä ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena olevia. Kuitenkin työn yrittäjämuotoistuminen ja rakenteellinen työttömyys ovat 2000-luvulla aivan eri tasolla kuin 1980-luvulla, mikä vaikuttaa koko työmarkkinoiden toimintaan.

Lyhyesti sanottuna oli täysin eri asia olla pätkätyöläinen 1980-luvulla kuin 2000-luvulla. Lähes täystyöllisyyden aikana kyse oli liikkeestä työstä työhön, kun nykyään liikutaan työstä työttömyyteen, aktivointitoimenpiteisiin ja ehkä jälleen uuteen pätkään tai itsensä työllistämiseen. Vastentahtoisten osa-aikaisten määrä on ollut kasvussa 1990-luvulta saakka, ja työikäisten keskuudessa vastentahtoisuus on ensisijainen syy osa-aikaisuudelle.

 

Suhdannenäkymistä, palkkatason matamisesta, yt-neuvotteluista tai vaikkapa niskan päälle painavasta asuntovelasta johtuen prekaarisuutta voidaan tietenkin kokea myös vakityöntekijöiden joukossa.

Prekaarisuuden valottaminen työttömyysastetta, aktiivista työvoimapolitiikkaa, sopimisjärjestelmän muutosta ja esimerkiksi nollatuntisopimusten, vuokratyövoiman, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kasvua vasten johtaa varsin erilaiseen työnkuvaan kuin mihin työelämätutkijoiden mittarit yltävät. Kuvaan voidaan sisällyttää myös hyvinvointivaltion palvelujen heikentyminen, kotitalouksien velkaantuneisuus, vähemmistöjen kokema sorto, sukupuolten välinen epätasa-arvo, ekologinen kriisi ja muut kriisit.

Prekariaatin ja prekaarisuuden käsitteiden tarkoituksena on yhdistää näitä moninaisia kokemuksia ja politisoida niitä. 2000-luvun suuri kertomus voi olla prekariaatin tuleminen tietoiseksi itsestään luokkana, joka syntyy tämän yhteiskunnan sisällä, mutta sitä vastaan, ja rikkaampana kuin mitä tämä yhteiskunta voi sille tarjota.

Kirjoittaja on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja.

Jutun taulukko on laskettu Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannasta. Tilastokeskuksen oma katsaus vuoden 2018 lukuihin tulee huhtikuussa 2019.

Lähteet:

Lukkarinen, Henri: Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla. Tilastokeskus, Tieto ja trendit 31.10.2018

Kotitalouksien velkaantuneisuus, Findikaattori 12.7.2018

Pyöriä, Pasi & Ojala, Satu (2017): Työn prekarisaatio. Teoksessa Pyöriä, Pasi (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus, 42–62. Helsinki, Gaudeamus.

Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannat

Työllisyyden vahva kasvu jatkui joulukuussa, Tilastokeskus 24.1.2019

Työllisyys parani vuonna 2017, Tilastokeskus 12.4.2018

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

Wichí-yhteisöihin kuuluvat naiset ovat olleet keskeisessä roolissa taistelussa alkuperäiskansojen tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa vastaan.

”Valkoiset demonit” eivät enää vaienna alkuperäiskansojen tyttöjä Argentiinan Saltassa

Datan kerääjät tallentavat tietoja kalastajan saaliista ja kokemuksista Mukwiron rannikkoyksikön tukikohdassa Wasinin saarella Kenian etelärannikolla.

Kenian pienkalastajat käyttävät dataansa merien suojeluun

Jaakko Melentjeffin Hunnutetun naisen valtti on monimutkainen yllätyksellinen juoni, mutta henkilöhahmoissa ei ole eloa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

 
02

Kalle Päätalon romaani Nälkämäki saa syvällisen ja mukaansa tempaavan taustoituksen Ritva Ylösen uudessa tietokirjassa Kalle Päätalon sota

 
03

Koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana – Lopun ajan tunnelma hallitsee sote-järjestöjen vuotta

 
04

Ilmastonmuutos sulattaa Kashmirin hindujen pyhän jään – samalla murenee tuhansien muslimien toimeentulo

 
05

Minja Koskela: ”Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa?”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

04.09.2026

Seksuaalinen häirintä on vaiettu, mutta yleinen ongelma perulaisilla työpaikoilla

04.09.2026

Muukalaisviha ajaa siirtolaisia pois Etelä-Afrikasta – pelkästään Malawi on kotiuttanut yli 56 000 kansalaistaan

03.09.2026

Vasemmistoliitto nosti kannatuksensa jälleen uuteen ennätykseen – ”Puolue saa erityisesti demareilta ja vihreiltä äänestäjiä puolelleen”

03.09.2026

Luottamus ja osallisuus eivät ole ekstraa, vaan kriisinkestävyyden ydin

03.09.2026

Ukrainan eläkeläisillä ei ole varaa jäädä eläkkeelle

02.09.2026

Koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana – Lopun ajan tunnelma hallitsee sote-järjestöjen vuotta

02.09.2026

Menosopeutus ei tasapainottanut julkista taloutta – Hallitus viittasi kintaalla EU:n taloussäännöille

02.09.2026

Minja Koskela: ”Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa?”

02.09.2026

Ilmastonmuutos sulattaa Kashmirin hindujen pyhän jään – samalla murenee tuhansien muslimien toimeentulo

01.09.2026

Vasemmistoliitolta kirjallinen kysymys Israel-asepöytäkirjasta – ”Onko puolustusministeri toiminut omilla valtuuksillaan?”

01.09.2026

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

01.09.2026

Uhkailua ja painostusta Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalla – ”Tilanne kriittinen”

31.08.2026

Mai Kivelä: Hallitus hyökkää kansalaisyhteiskuntaa kohtaan – ”Heikko-osaisimpia halutaan kurittaa”

31.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset