KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Irak on etnisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti jakautunut – takana jo lähes 20 vuotta kaaosta

Osa Mosulin kaupungista raunioitui, kun Isis ja Irakin armeija kävivät siellä ankaria taisteluja vuonna 2017. Taistelujen jäljet näkyvät edelleen.

Osa Mosulin kaupungista raunioitui, kun Isis ja Irakin armeija kävivät siellä ankaria taisteluja vuonna 2017. Taistelujen jäljet näkyvät edelleen. Kuva: Lehtikuva/Zaid Al-Obeidi

Irakin valtio on säilynyt muodollisesti yhtenäisenä, mutta sen tulevaisuus on kaikkea muuta kuin varma.

Onni Kari
4.7.2021 7.00

Paavi Fransiskus vieraili maaliskuussa Irakissa, ja kerrankin Irak sai myönteistä julkisuutta. Kyseessä oli ensimmäinen paavin vierailu Irakissa ikinä ja myös ensimmäinen paavin ulkomaanvierailu koronapandemian puhkeamisen jälkeen.

Paavi otettiin sydämellisesti vastaan. Hän vieraili muinaisessa Urissa, profeetta Abrahamin synnyinkaupungissa. Vierailukohteen valinta korostaa abrahamilaisten uskontojen yhteyttä. Paavi tapasi valtion edustajia, tavallista kansaa ja uskonnollisia edustajia, kuten suurajatollah Ali al-Sistanin Najafissa.

Mutta millainen on se Irak, jossa paavi vieraili? Irakin lähihistoria on hengästyttävää luettavaa. Sen jälkeen, kun Yhdysvallat miehitti Irakin vuonna 2003 ja kaatoi Saddam Husseinin hallinnon, Irak on ollut kaaoksessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Etnisesti, uskonnollisesti
ja poliittisesti hajanainen

Irak on etnisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti jakautunut. Valtaosa väestöstä on arabeja, joista valtaosa on shiiamuslimeja, vähemmistö sunnimuslimeja. Toinen merkittävä etninen ryhmä on kurdit, joilla on autonominen asema. Kurdistanin alue sijaitsee pohjoisessa, shiiaenemmistöiset alueet etelässä, sunnienemmistöiset lännessä.

Suurimpien ryhmien lisäksi Irakissa asuu turkomaaneja, jesidejä, assyrialaisia ja muita kristittyjä vähemmistöjä. Kristityille ja jesideille Isiksen valtakausi oli erityisen kauhistuttava.

Irakin politiikka on vuodesta 2003 lähtien ollut sektariaanista: puolueet edustavat kukin tiettyä kansanryhmää, shiioja, sunneja tai kurdeja. Kansanryhmät eivät kuitenkaan ole monoliitteja, vaan niiden sisällä on ristiriitoja.

Shiiojen politiikkaa: puolueet,
asejoukot ja suurajatollah Sistani

Shiiojen, väkirikkaimman ja poliittisesti vaikutusvaltaisimman kansanryhmän, politiikka on sirpaleista. Shiiojen puolueet ja vaaliliitot ovat henkilökeskeisiä enemmän kuin ideologisia. Suhtautuminen ulkovaltoihin, etenkin Iraniin, jakaa shiioja.

Tällä hetkellä suurin parlamentaarinen ryhmä on Saairun-liitto, joka voitti vaalit vuonna 2018. Saairunin suurin osatekijä on sadristiliike, joka seuraa uskonoppinut Muqtada al-Sadria. Sadristit saavat kannatuksensa shiialaiselta köyhälistöltä.

Kommunistit ovat toiseksi suurin osatekijä Saairun-liitossa. Kommunistit ovat perustelleet liittoutumista sadristien kannatuksella köyhälistön keskuudessa. Naisten oikeuksien ja uskonnon kaltaiset kysymykset kuitenkin jakavat ryhmiä.

Oma lukunsa on puolisotilaalliset joukot Hashd al-Sha’abi eli kansan mobilisointiyksiköt. Hashd on sateenvarjo-organisaatio, joka perustettiin vuonna 2014 pelastamaan Irak Isikseltä. Siihen kuuluu yli 40 ryhmää. Osa ryhmistä edustaa vähemmistöjä ja sunniheimoja, mutta valtaosa on shiialaisia.

Voimakkaimmat Hashdiin kuuluvat asejoukot edustavat vallankumouksellista shiialaista islamismia, samankaltaista kuin Iranin islamilainen tasavalta ja sen liittolaiset Libanonissa ja Jemenissä. Hashdia edustaa politiikassa Fatah, jolla on toiseksi suurin edustus parlamentissa.

Hashdista on tullut ongelma Irakin valtiolle Isiksen kukistamisen jälkeen. Organisaatio on muodollisesti Irakin valtion alainen, mutta toimii käytännössä autonomisesti. Suurimmat ja radikaaleimmat ryhmät ovat tosi asiassa itsenäisiä.

Vallankumoukselliset shiiaislamistiset ryhmät, voimakkaimpana Kata’ib Hizbollah, pyrkivät paitsi sotilaallisen myös uskonnollisen auktoriteetin asemaan. Kata’ib Hizbollahilla on tutkimuskeskuksia, uskonnollisia kouluja ja oma media.

Mutta vaikka shiialaisella Iranilla on vaikutusvaltaa Irakin politiikassa ja osa asejoukoista on kiihkeästi lojaaleja sille, eivät Irakin shiialaiset ole Iranin pelinappuloita.

Irakin tärkein shiiojen uskonnollinen johtaja Sistani ja hänen edustamansa uskonnollinen instituutio eivät kannata Iranin kaltaista teokratiaa, jossa ylin poliittinen valta on uskonnollisella johtajalla. Sistani pitää etäisyyttä politiikkaan ja vastustaa sektariaanista sotimista.

Iranilla on tiiviit suhteet Irakin politiikan huipulle, mutta Irakin hallitseva eliitti tekee yhteistyötä myös Iranin vihollisten kuten Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian kanssa.

Sunnit Isiksen jälkeen

Sunniarabeilla oli valta Saddam Husseinin Baath-puolueessa. Hallinnon kaaduttua sadattuhannet menettivät työnsä valtiolla, koska olivat kuuluneet Baathiin. Sunnit jäivät marginalisoiduiksi uudessa Irakissa.

Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on ruokkinut sunnien jihadismia. Ensin al-Qaida kävi sotaansa Irakin shiioja vastaan. Lopulta al-Qaidasta muodostui Isis, joka otti vuonna 2014 haltuunsa merkittävän osan Irakista.

Vuoteen 2017 mennessä Isis oli hävitetty kartalta. Seikat, jotka loivat sen, eivät ole kuitenkaan kadonneet. Yhteiskunta on edelleen sektariaaninen ja sunnit marginalisoituja.

Isiksen vastaisen sodan tuhot ovat niin mittavat, ettei niitä voi kokonaisuudessaan arvioida. Monet ovat pakolaisina ja asejoukot hallitsevat rauniokaupunkeja.

Sunnien integrointi yhteiskuntaan ja onnistunut valtionrakennus ovat välttämättömiä, jos Isiksen kaltaisten ryhmien nousu halutaan estää tulevaisuudessa.

Kurdien itsenäisyys-
pyrkimys murskattiin

Irakin kurdeilla on autonominen asema liittovaltiossa. Suhde keskushallintoon on kuitenkin ollut jatkuvasti jännitteinen. Kiistaa on ollut öljytuloista ja alueista, erityisesti Kirkukin kaupungista ympäristöineen.

Kurdistanin aluetta hallitsevat KDP- ja PUK -puolueet. KDP hallitsee Erbilistä, PUK Sulaimaniasta. Barzanien heimo hallitsee KDP:tä, Talabanit taas PUK:ta.

Kurdistanin aluehallinto on vakaampi kuin Irakin keskushallinto, mutta ei sen demokraattisempi. Korruptoituneet valtasuvut kylpevät rikkauksissa ja journalismi on hengenvaarallinen ammatti.

Irakin kurdien valtapuolueita ei pidä sekoittaa Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK), jonka tukikohdat sijaitsevat rajaseudun vuoristossa. PKK:lla on asialliset suhteet PUK:hon, mutta kylmät välit Barzanien kanssa. Turkin sotilasoperaatiot ulottuvat Irakiin sen käydessä jo 1980-luvulla alkanutta sotaansa PKK:ta vastaan.

Vuoden 2017 syyskuussa Kurdistanin alueella järjestettiin äänestys itsenäistymisestä: 92 % äänesti Kurdistanin itsenäistymisen puolesta. Itsenäisyys jäi haaveeksi, kun keskushallinnon joukot ja Hashdiin kuuluvat asejoukot valtasivat Kirkukin, ja Kurdistanin aluehallinto luopui itsenäistymispyrkimyksestään.

Mätä järjestelmä

Lokakuussa 2019 Irakin eteläosissa alkoi ennennäkemätön mielenosoitusliike. Protesteissa ei vastustettu mitään yksittäistä epäkohtaa, vaan yhteiskuntajärjestelmää kokonaisuudessaan. Järjestelmä on korruptoitunut, sektariaaninen ja autoritaarinen.

Mielenosoittajat vastustivat myös ulkovaltojen sekaantumista Irakin politiikkaan. Myös puolisotilaallisten ryhmien valta haluttiin lopettaa.

Millainen vihattu järjestelmä sitten käytännössä on?

Janan Aljabiri kuvailee Basran kaupunkia sosialistisessa Jacobin-lehdessä. Dawa-puolue hallitsee öljykenttää, kahta maakaasukenttää, kansainvälistä lentokenttää ja satamaa. Hashdin poliittinen siipi al-Fatah hallitsee toista satamaa ja rautatietä. Sadristit hallitsevat stadionia ja rajanylitystä Iraniin. Al-Hikma hallitsee öljykenttää, satamaa ja rajanylitystä Kuwaitiin. Al-Battatin heimo valvoo Basran yliopistoa ja yhtä satamaa.

Puolueilla on omat asejoukkonsa. Ne keräävät veroja ja tullimaksuja kuin valtio. Bisnestä voi tehdä vain jos on yhteyksiä valtapuolueisiin ja niiden asejoukkoihin.

Kansantalous perustuu öljyn vientiin. Kauppojen hyllyt ovat täynnä ulkomaisia, etenkin iranilaisia ja turkkilaisia, tuotteita. Maatalous ja teollisuus eivät ole toipuneet Yhdysvaltain miehitystä edeltävälle tasolle.

Lisäksi valtiollinen valta on jaettu eri poliittisten ryhmien kesken. Esimerkiksi shiiaislamistinen Badr hallitsee sisäministeriötä. Poliittinen järjestelmä ilmenee hajanaisena, mutta puolueita ja aseryhmiä yhdistää vallitsevan järjestelmän ja oman valta-aseman suojaaminen.

Mielenosoituksia nähtiin Irakin eteläosissa lokakuussa 2019. Kuva Bagdadista.

Mielenosoituksia nähtiin Irakin eteläosissa lokakuussa 2019. Kuva Bagdadista. Kuva: All Over Press/Ahmed Jalil

Mielenosoitusliike yritettiin tukahduttaa väkivalloin. Arvioiden mukaan yli 600 mielenosoittajaa sai surmansa. Mielenosoitusten murskaamiseen osallistui niin valtion turvallisuusjoukkoja kuin Hashdiin kuuluvia asejoukkoja.

Valtaosa mielenosoittajista oli shiialaista köyhälistöä, useimmat nuoria ja työttömiä. Irakilaisista 57 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Maan väestö on Lähi-idän nuorin. Mielenosoitusten yleinen henki oli patrioottinen, irakilaista identiteettiä korostava.

Vasemmisto, mukaan lukien kommunistinen puolue, tuki mielenosoituksia ja oli kaduilla. Myös nuorten naisten ja opiskelijoiden osuus mielenosoituksissa oli huomattava.

Mielenosoitusliike ei levinnyt sunnikaupunkeihin, mutta mielipidetutkimusten mukaan myös sunnit ja kurdit sympatisoivat mielenosoituksia.

Pääministeri Adil Abdul-Mahdi joutui eroamaan mielenosoitusten takia. Toukokuussa 2020 pääministeriksi valitulla Mustafa al-Kadhimilla on parlamentin enemmistön tuki, mutta ei omaa puoluetta tai parlamentaarista blokkia. Vaikka al-Kadhimi haluaisikin puuttua Irakin poliittiseen järjestelmään, ei hänellä ole siihen voimia.

Hallitus on luvannut uudet vaalit. Useimmat irakilaiset eivät kuitenkaan luota vaaleihin keinona muuttaa yhteiskuntaa.

Poliittisen järjestelmän kriisin lisäksi Irak on ajautumassa talouskriisiin öljyn matalan hinnan takia.

Onko Irakilla tulevaisuutta?

Muutama vuosi sitten Isis hävitti seremoniallisesti Syyrian ja Irakin välisiä rajanylitysasemia. Isis ei tähdännyt ainoastaan järjestelmän vaihtamiseen, vaan myös olemassa olevien valtionrajojen hävittämiseen.

Lähi-idän nykyinen valtiollinen malli luotiin Iso-Britannian ja Ranskan kesken vuonna 1916. Samoja Sykes-Picotin -sopimuksen luomia rajoja ovat myös kurdit yrittäneet purkaa.

Irakin valtio on säilynyt muodollisesti yhtenäisenä. Voidaan silti kysyä, onko valtiolla tulevaisuutta. Kurdit haluavat edelleen itsenäistyä. Väkivallan ja sodan uhka leijuu yhä yhteiskunnan yllä.

Mielenosoitusliike osoittaa, että irakilaiset haluavat eroon epäoikeudenmukaisesta järjestelmästään. Myös sektariaanista vastakkainasettelua ja ulkovaltojen valtapyrkimyksiä vastustetaan. Järjestelmää ylläpitävät voimat eivät kuitenkaan luovu vallastaan kuin pakolla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään