Halkokauppiaasta sosialistiksi

Matti Vanhanen on varsinainen imagopolitiikan kameleontti.

Henkilökohtaisessa elämässä Vanhanen esiintyi aluksi koti-isänä, josta kukaan ei ole kiinnostunut – varsinkaan minkäänlaisena seuramiehenä.

Omalla käytöksellään hän vahvisti joka paikassa sujuvan kanssakäymisen olevan pysyvä puute.

Kunnes – kuten saduissakin aina sanotaan – hän erota paukautti vaimostaan ja ryhtyi Ikean parkkipaikalla näpyttelemään itselleen kännykällä seuraa treffipalstoilta. Vai miten se viimeinen oikeudessa vahvistettu versio tästä Ruusunen–Vanhanen-matsista menikään?

Hetkessä Vanhasesta tuli tavoiteltu poikamies, jonka auto nähtiin milloin minkäkin naisen pihassa. Taluttipa hän joitakin kumppaniehdokkaita yleisillä paikoilla, että paparazzitkin saivat hänet pongattua.

Politiikassa ensimmäisen pääministerikautensa aluksi Vanhanen melkeinpä luopui keskustapuolueen puheenjohtajuudesta ja sanoi ryhtyvänsä Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi.

Erilaiset energiakeskustelut tekivät hänestä sitten vanhanaikaisen halkokauppiaan, joka pitää omakotiasumista onnellisuuden mittana. Samalla hänestä tuli keskiluokkaisen jokamiehen malli ajatuksiltaan, tavoiltaan ja teoiltaan.

Politiikanteossa kepulaisesta jakopoliitikosta tuli markkinataloususkovainen.

Markkinauskovaisuudesta todistaminen Kemijärvellä sellutehtaan irtisanotulle työväelle otti niin lujille, että Vanhasen oma uskokin joutui jo koetuksella. Pääministerin piti suurin piirtein paeta takaovesta paikalta.

Lama ja keskustan huono menestys on nyt muovaamassa Vanhasesta jälleen uutta kloonia. Hänestä on joulunpyhinä sukeutunut poliittista vastuuta ottava pääministeri. Hän ei enää anna edes kaikista poliittisista epäonnistumisista kaikkea kunniaa hallituskumppani kokoomukselle.

Vajaa viikko sitten Vanhanen ryhtyi pohtimaan miljardipakettien mitalla lamanhoitoa kymmenen vuoden säteellä. Samalla hän ilmoittautui niin sanotun kolmannen tien etsijäksi. Se on tasapainoilua markkinatalouden ja valtiokapitalismin välillä.

Jos Suomella ja kepulla alkaa mennä tosi huonosti, tulee individualistisesta hakokauppiaasta vielä kova sosialisti.

Raittius on ollut tähän asti Vanhasessa pysyvää – juoppo sosialisti olisikin jo liikaa.