Yksi on joukosta poissa

Taloustaantuman yksi varma seuraus on, että köyhiä, rahattomia ja osattomia on Suomessakin jälleen tänä vuonna enemmän, kuin mihin on totuttu.

Tätä tosiasiaa ei muuksi muuta viisastelu suhteellisesta köyhyydestä. Mittareita on monia ja kaikki näyttävät samaan suuntaan. Leipäjonoissa ruokaa jakava (Kansan Uutiset 22. 1.) seurakunnan väki muun muassa tietää tarkkaan, mihin suuntaan kehitys on viime kuukausina mennyt.

Kovaa kulkevan kokoomuksen karkeloista yksi kuitenkin on poissa. Arvatkaapa ketä siellä ei näy?

Kasvattaessaan kannatustaan kohti 30 prosentin rajapyykkiä kokoomus varoo visusti viittaamastakin köyhiin tai köyhyyteen. Jokainen pärjää, jonka usko ei horju. Kirkkaampi huomen on vain itsestä kiinni.

Keskiluokkaistuneessa Suomessa nyky-kokoomuksen arvot hyväksyviä ihmisiä on kaikissa kansankerroksissa. Siksi kokoomus pystyy kalastelemaan niin demarien kuin keskustalaisten aiemmin jakamilla vesillä. Saalista myös tarttuu uudenlaisiin vieheisiin.

Enää kokoomuksen tunnukseksi ei sovi kypäräpappi, vaikka näitäkin puolueen riveistä yhä löytyy – tosin heidän äänensä on häivytetty miltei kuulumattomiin ja se tulee jostakin epämääräisestä suunnasta.

Kokoomus on nyt niin arvoliberaali keskustalainen puolue, että se hotkii sisäänsä myös ne city-keskustalaiset, jotka maalaisjuuriensa takia yhä kammoavat vihreitä.

Keskusta yritti vuosikaudet tunkeutua suuriin kaupunkeihin. Ihan vaille tuloksia yritys ei jäänyt, mutta nyt puolue on menettänyt etsikkoaikansa. Lopullinen niitti oli nykyisen puheenjohtajan kaupunkikritiikki. Nurmijärven peltoja virikkeelliseksi elinympäristöksi ylistävä puoluejohtaja ei ole kovin trendikäs vaihtoehto aidoissa kaupungeissa asuville ja tulevaisuuttaan rakentaville suomalaisille.

Kun kokoomus on vallannut keskustan vapaaksi jättämän tilan, niin sen oikealle puolelle – siis lähinnä arvokonservatiivien paikalle – on jäänyt tilaa. Osa keskustasta pystyy tuota tyhjiötä täyttämään, mutta nyky-kokoomus ei edes halua.

Meillä onkin paikka oikealle oikeistopuolueelle.

Timo Soini on joutumassa hankalaan tilanteeseen. Perussuomalaisten joukossa on jonkin verran jopa äärioikeistolaista porukkaa.

Soini itse taas ei halua puolueeseensa oikeistopuolueen leimaa. Perussuomalaisten oikeistopopulistiset ja nationalistiset voimat saattavatkin kohta heittää hyvästit Soinille.

Perussuomalaiset on puolueena kasvamassa niin suureksi, että Soini ei pysty sitä enää täysin hallitsemaan. On havaittavissa, että hän jopa itsekin haluaa päästä joistakin ääriaineksista eroon.

Voi ollakin vain ajan kysymys, kun osa perussuomalaisten porukasta perustaa oman oikeistopuolueen ja alkaa kerätä siipiensä suojaan myös kokoomuksesta ja Rkp:stä kodittomiksi jääneitä oikeistovoimia.

Kokoomuksessa oli vielä 70-luvulla kova oikeistolainen ydin, josta mieleen tulevat ainakin Tuure Junnila, Kullervo Raino ja Pentti Mäki-Hakola. Kai heillä ja Rkp:n entisellä ääniharavalla Georg C. Ehrnroothillakin on yhä hengenheimolaisensa?

Jos (tai kun) oikeistopuolue syntyy, niin kokoomuksen haave 30 prosentin kannatusosuuden rikkomisesta voi jäädä toteutumatta. Toisaalta tavoitteen saavuttamisessa kokoomusta auttaisi äänestysprosentin lasku. Kyykytetyt köyhät eivät välttämättä vaaliuurnille vaivaudu, mutta hyvinvoivat kansanosat eivät jätä tätäkään vaikutusmahdollisuutta käyttämättä.

Viihdemössön tarjoamisen ja politiikan vastaisuuden toitottamisen yksi tarkoitus lieneekin kasvattaa äänestyspassiivisuutta, jolloin pienemmillä äänestäjien määrillä pääsee suurempiin kannatuslukuihin.

Seuraaviin presidentin vaaleihin on aikaa kolme vuotta. Jos kansalta nyt kysyttäisiin, kuka 2012 valitaan, niin vastaus olisi aika selvä. Eihän puhemies Sauli Niinistön (kok.) lisäksi kukaan muu ole aloittanut kampanjointiakaan.

Niinistö ei luistele heikoilla jäillä. Kaikki puhuu juuri nyt hänen puolestaan. Tosin kolme vuotta on pitkä aika.

Demareissa ei ole ketään varteenotettavaa vastaehdokasta. Keskusta on ihan pihalla, sillä nykyisen puheenjohtajan ehdokkaaksi asettaminen olisi katastrofi; silloin puolue saisi historiansa kehnoimman vaalituloksen.

Jos muut puolueet eivät halua maahan kokoomuslaista presidenttiä ja nimenomaan Niinistöä, niin niiden on etsittävä yhteinen kaikille sopiva ehdokas – ja pian.

Perussuomalaiset eivät tosin kimppaan lähde. Timo Soini kuitenkin ryhtynee ehdokkaaksi, kuten kaikkiin muihinkin vaaleihin. Ehdokkaaksi asettuessaan hän kuitenkin ilmoittanee, ettei ottaisi moista koiran virkaa vastaan vaikka tulisi valituksi.