Suurvaltojen toimintaa ei tule arvioida poliitikkojen puheiden perusteella, vaan arvioimalla mahdollisimman objektiivisesti suurvallan todelliset kansalliset intressit ja olettamalla, että suurvalta käyttäytyy kansallisten intressiensä mukaisesti. Näin opetti kansainvälisen politiikan tutkija professori Klaus Törnudd Tampereen yliopistossa. Mikä Nato on ja miten se liittyy suurvaltapolitiikkaan?
Nato on sotilasliitto, jota johtaa USA. USA:n sotilaallinen voima on suurempi kuin muun maailman yhteensä (Lagerstam Kaarlo, 2005). Nato ei tee yhtään päätöstä, joka ei ole USA:n kansallisten etujen mukaista. Voimastaan huolimatta USA tarvitsee sotilaallisille toimilleen kansainvälistä hyväksyntää. Tähän USA tarvitsee Nato-liittolaisiaan. Nato on USA:n politiikan toteuttamisen väline.
Entäpä USA:n tärkeimmät kansalliset intressit lähivuosikymmeninä? USA on vielä maailman suurin kansantalous, ja samalla maailman öljyriippuvaisin maa. Miljardien ihmisten kansantaloudet, Kiina ja Intia, ovat heräämässä talouskasvuun. Kilpailu luonnonvarojen hallinnasta kiristyy. Persianlahden ympäristössä on 60 prosenttia maailman öljyvaroista. USA:n kansalliset intressit vaativat Persianlahden öljyalueiden hallintaa. Tämä ei kuitenkaan riitä.
Venäjällä on myös suuret öljy- ja kaasukentät. Shell menetti otteensa Kamtsatkan kenttiin, ja Jukosin myynti amerikkalaisille yhtiöille epäonnistui. Vielä muutama vuosi sitten näytti, että Venäjä voi ajautua sisäisiin ristiriitoihin, ja öljy- ja kaasukentät voisivat siirtyä kansainvälisten yhtiöiden omistukseen. Siperian suuri poika kenraali Sergei Lebedev ajoi Siperian irrottamista Venäjästä. Hän menehtyi helikopterionnettomuudessa.
USA perustelee ohjusten sijoittamista Puolaan ja Tshekkiin Pohjois-Korean ja Iranin uhalla. Perustelu ei ole uskottava. USA:n sotilastukikohtia on ainakin Kirgisiassa, Usbekistanissa ja Georgiassa. Sevastopolin sotilastukikohta Ukrainassa on vielä Venäjän tukikohta, mutta kuinka kauan? USA saartaa Venäjää sotilastukikohdillaan. Tilanne Venäjällä on nyt vakaa, mutta onko niin, että USA:n energiateollisuus ei ole sen kestävyydestä vielä vakuuttunut.
Mihail Saakashvili, Georgian presidentti, on Stalinin maanmies. Yhteistä heille on ainakin häikäilemättömyys. Saakashvili hyökkäsi Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan Pekingin olympialaisten avauspäivänä 080808 USA:n kouluttamalla ja aseistamalla armeijalla ja todennäköisesti USA:n sotilasjohdon luvalla. Kysymyksessä saattoi olla USA kannalta operaatio, jolla testattiin Venäjän armeijan tilaa ja toimintakykyä. Saakashvilin tavoitteet olivat suuremmat, ja ne elävät edelleen.
Obama rauhoittaa USA:n sotilaallista toimintaa maailman kriisipesäkkeissä, mahdollisesti myös Georgiassa ja Ukrainassa, mutta suurta muutosta USA:n kansallisten etujen valvontaan tuskin on tulossa. Sitä paitsi seuraava USA:n presidentti voi ollakin jo itse Terminaattori-Arnold, Kalifornian suosittu republikaanikuvernööri.
Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se on osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.
Miksi siis Suomi on saatava jäseneksi sotilasliittoon, joka voi jatkossa ajautua sotilaalliseen konfliktiin naapurimme Venäjän kanssa ja vetää samalla Suomen osaksi laajempaa kansainvälistä konfliktia?
uutiskirje 
