Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä on kieltäytynyt tekemästä Kevitsan kaivoshankkeen vajaasta ja vaarallisesta ympäristöselvityksestä eduskuntakyselyä. Kun keskustelin hänen kanssaan puhelimessa, ei niin hänen pyörtämisensä todellinen syy selvinnyt.
Tennilää ei tuntunut kiinnostavan se, että Kevitsan avolouhoksen pohjalle ja muille työskentelytasoille valuisi räjäytyksien synnyttämistä kallioraoista ilmaa raskaampaa säteilevää radonkaasua. Kun kapea monttu tulee olemaan syvimmillään 400 metriä, on sen tuulettaminen vaikeaa. Kaivosten painajaiseksi nimitetty kaasu aiheuttaa jopa vuosikymmenien viiveellä muun muassa keuhkosyöpää.
Myös kaivosyhtiön samalla tavalla kuoliaaksi vaikenema Keski-Lapin raskasmetallilaskeuma altistaa asukkaat syöpään.
Puhelinkeskustelusta ja Tennilän asenteestaan tuli todella paha mieli. Vaikka hänellä olisi tarvetta olla hyvä kaveri monikansallisen Kevitsan malmion omistavan yhtiön kanssa, olisi hänen kuulunut kysyä, selvitetäänkö ja tehdäänkö Kevitsan turvallisuusasioissa kaikki tarpeellinen.
Vaikka kaivoksen turvallisuusasioiden asiallinen hoitaminen kaventaakin kaivosyhtiön voittoja, olisi Tennilän pitänyt esittää äänestäjiensä vaatima eduskuntakysely. Kun EU:n vetoomusoikeus on ottanut käsiteltäväkseen Kevitsan ympäristöasiat, olisi kansanedustajien Tennilän ja Mustajärven eduskuntakyselyllä saatu painoa käsittelyyn. Lieneekö tässä todellinen syy hiljaisuuteen?
Olen ollut Tennilän kanssa 80-luvulla soutamassa samassa veneessä Ounasjokea ja Vuotosta vapaaksi. Vaadimme vielä siihen aikaan yhteen ääneen tilaisuuksissa ja kokouksissa työmiehelle ihmisarvoista elämää.
Paljon on virrannut sen jälkeen Ounasjoessa vettä.
Tässä on paikallaan vielä selkein sanoin toistaa koko Kevitsan kiistan aikana sanomani: Jos Kevitsan vaaralliset ihmisten terveyteen ja ympäristöön vaikuttavat asiat voidaan osoittaa saatavan siedettäviksi”, minä en vastusta kaivosta.
lehti 