KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

Maailman suurin verilöyly tapahtui Nankingissa 1937

JUKKA PARKKARI
30.3.2009 13.35
Fediverse-instanssi:

Karmeampi kuin Hiroshima tai Dresden

Iris Chang: Nankingin verilöyly. Suomentanut Heikki Salojärvi. WSOY 2006, 326 sivua.

Mikä on ollut maailman kaikkien aikojen suurin verilöyly? Vastaukseksi kysymykseen tarjotaan helposti joka Yhdysvaltojen Japaniin pudottamia ydinpommeja tai liittoutuneiden suorittamaa Dresdenin pommitusta. Oikea vastaus on kuitenkin japanilaisten Kiinassa Nankingin kaupungissa vuonna 1937 suorittama massamurhaaminen.

Nankingin verilöylyssä kuoli muutaman päivän kuluessa 260 000 – 350 000 kiinalaista, joista suuri osa oli siviilejä; naisia ja lapsia ei säästetty millään tavalla. Arviot surmattujen määrästä vaihtelevat edellä mainittujen lukujen välillä, mutta kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Nankingissa verityöt tehtiin poikkeuksellisen raa´asti.

Uhrien kiduttaminen ennen tappamista oli normaali käytäntö. Vähimmällä pääsivät ne nankingilaiset, jotka menettivät henkensä japanilaisten pistimenkäyttöharjoituksissa tai kilpailuissa, joissa kauloja katkottiin samuraimiekoilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Varsinaiset kidutukset olivat niin karmeita, että niitä ei voi lehtijutussa edes kuvailla. Naiset tietysti raiskattiin, mutta se harvoin riitti Nankingin valloittajille.

Samoin on kirjassa olevan laajan kuvamateriaalin pahimpien otosten julkaisemisen kanssa. Valokuvat ovat kiistaton todistusaineisto, sillä ne ovat japanilaisten itsensä ottamia. Julmuuksia ei siis mitenkään hävetty, vaan niillä haluttiin myöhemminkin rehvastella.

Vielä enemmän uhreja aiheuttivat tietysti Josif Stalinin suuret puhdistukset ja Adolf Hitlerin keskitysleirien kaasukammiot, joissa murhattujen ihmisten määrät nousivat miljooniin, mutta hirmutöissä näissä tuhoaminen tapahtui useiden vuosien aikana.

”Unohdettu
holokausti”

Nankingin verilöylystä hyvin dokumentoidun kirjan kirjoittanut amerikankiinalainen Iris Chang on vuonna 1968 syntynyt toimittaja ja kirjailija. Hän kutsuu Nankingin verilöylyä ”unohdetuksi holokaustiksi”. Kirjassaan hän esittää myös perustellut syyt sille, miksi Nankingin kauheudet on pyritty unohtamaan Japanissa ja miksi ne ovat länsimaissakin jääneet unholaan – tuoreempien verilöylyjen katveeseen.

Chang luettelee monia arvostettuja historiankirjoja, joissa ei mainita sanaakaan Nankingin verisistä tapahtumista. Japanilaisten suhtautumisesta tekemiinsä julmuuksiin Chang kirjoittaa mm. näin:

”…saksalaiset ovat toistuvasti pyytäneet anteeksi holokaustin uhreilta, japanilaiset ovat rakentaneet sotarikollisilleen pyhäkön – mitä yksi japanilaisten vankina sodan aikana ollut amerikkalainen on verrannut poliittisena kannanottona ´Hitlerille pyhitetyn katedraalin pystyttämiseen keskelle Berliiniä´ .”

Changin tietojen mukaan japanilaiset ovat maksaneet toisen maailmansodan aikaisille uhreilleen korvausta vain prosentin siitä, mitä saksalaiset ovat maksaneet.

Kolmessa
kuukaudessa
tehtiin paholaisia

Mutta Chang ei tyydy vain kertomaan japanilaisten julmuuksista ja tuomitsemaan niitä. Hän yrittää myös vakavasti selvittää syitä siihen, että miksi Japanin armeijan upseerit ja myös tavalliset rivimiehet olivat niin valmiita siviilien, naisten ja lapsien raakoihin kidutuksiin.

Mitään yksiselitteistä syytä tähän ei tietenkään löydy. Chang toteaakin useiden tutkijoiden painiskelleen turhaan tämän kysymyksen kimpussa ja jatkaa:

”Monen on vaikea sovittaa Nankingin tapahtumien barbaarisuutta hienostuneisuuteen, kohteliaisuuteen ja hyviin tapoihin, joista japanilaiset ovat tunnettuja.”

Charg lähtee itse etsimään vastausta toteamalla, että japanilaisia sotilaista ei ainoastaan koulutettu taisteluihin, vaan heitä karaistiin tietoisesti murhaamaan sotilaita ja siviilejä. Myös upseerien tunteet pyrittiin turruttamaan. Koulutukseen kuului kaulan katkaiseminen miekalla vangeilta.

Chang siteeraa erästä japanilaista upseeria:

”Ihmisistä tehtiin murhanhimoisia paholaisia. Jokaisesta tuli paholainen kolmessa kuukaudessa.

Lempeä tohtori
oli säälimätön
tappaja

Changin mukaan tappamisen teki helpoksi myös se, että japanilaisille oli opetettu, että jokaisen ihmisen elämä oli arvoton verrattuna keisariin. Vihollisen elämällä ei tietenkään ollut arvoa senkään vertaa. Kynnys kidutuksiin oli matala: Avuttomia siviilejä rääkätessään japanilaiset sotilaat eivät tunteneet tekevänsä mitään väärää.

Chang on kirjaansa varten haastatellut lukuisia Nankingin verilöylyyn osallistuneita japanilaisia sotaveteraaneja. Eräs heistä on Nagatomi Hakudo, joka kertoo, kuinka itse ”ylpeästi hymyillen” hakkasi miekalla päitä irti kiinalaisilta vangeilta.

Nagatomi Hakudo on tunnustanut rikoksensa ja katuu niitä. Hän muistelee omien tekojensa lisäksi sitä, miten japanilaiset sotilaat Nankingissa seivästivät kiinalaisvauvoja pistimiinsä ja heittivät heitä elävinä kiehuvaan veteen.

”Tohtorin lempeästä vieraanvaraisesta käytöksestä ei voi mitenkään aavistaa, kuinka kauhistuttava menneisyys hänellä on takanaan, ja tuntuu lähes mahdottomalta kuvitella, että hän on kerran ollut säälimätön tappaja”, Iris Chang kirjoittaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Julio Antonio Ramírez myy sanomalehtiä Bernal-kadun kulmassa San Salvadorissa. Painettujen sanomalehtien vähentyminen on pienentänyt hänen tulojaan ja kuvastaa digitaalisen murroksen vaikutuksia Keski-Amerikan mediakentässä.

Keski-Amerikan printtimedia kutistuu vauhdilla

Arkistokuvassa toimittajat protestoivat Peshawarin lehdistöklubin edustalla. Toimittajia suojeleva komitea (CPJ) vaatii Pakistania peruuttamaan uudet määräykset, jotka rajoittavat ulkomaisten tiedotusvälineiden toimittajien liikkumista ja työskentelyä maan sisällä.

Pakistan vaikeuttaa toimittajien työskentelyä – rajoitukset herättävät kansainvälistä arvostelua

Kellot soivat EU:lle – Unionin on uudistuttava toimiakseen, mutta onko kukaan valmis siihen?

Ulospanoltaan esitys kohoaa huippuluokkaan.

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

 
02

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

 
03

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

 
04

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

 
05

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaupunkien kasvu jätti köyhät ilman vettä El Salvadorissa

11.09.2026

Lohikoski vaati taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa

11.09.2026

Ruotsin vaalit: Jännitystä luvassa sunnuntain vaaliyöhön

11.09.2026

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

10.09.2026

Miljardiluokan eläkevastuu uhkaa valtiota – YEL pitää saada itserahoittavaksi, vaatii Teollisuusliitto

10.09.2026

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

10.09.2026

Mitä peruskoulukeskustelusta unohtuu – ”Pitäisi palauttaa keskiöön lapsen arvo tässä hetkessä ihmisarvon kautta, ei talouskasvun välineenä”

10.09.2026

Talouskriisi lamautti Kuuban maatalouden

09.09.2026

Koti on raunioina, eikä uutta elämää voi aloittaa – Ukrainan sisäiset pakolaiset elävät välitilassa

09.09.2026

Miksi Israel tunnusti Somalimaan?

09.09.2026

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

08.09.2026

Lohikoski: Koulutuksen resursseja ei saa heikentää – ”Oikeistopuolueet ovat halunneet kaiken yleissivistävän pois”

08.09.2026

Opettajat haluavat kääntää PISA-tulokset nousuun

08.09.2026

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

08.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset