KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kriiseissä ihmisistä nousee aito kapina

Vasemmistoliitto on professori Mikko Lahtisen mukaan muiden puolueiden tavoin ylätason toimintaan painottunut. Hänelle uusi vasemmisto on toimintaa, joka on vastarintaa ja vastarinnan organisoimista kansalaisyhteiskunnassa.

Vasemmistoliitto on professori Mikko Lahtisen mukaan muiden puolueiden tavoin ylätason toimintaan painottunut. Hänelle uusi vasemmisto on toimintaa, joka on vastarintaa ja vastarinnan organisoimista kansalaisyhteiskunnassa. Kuva: Jarmo Lintunen

– Minun uusi vasemmistoni on toimintaa, joka on vastarintaa ja vastarinnan organisoimista kansalaisyhteiskunnassa, tässä meidän jokapäiväisessä elämässämme, kun olemassa oleva järjestelmä alkaa pahemman kerran prakata, professori Mikko Lahtinen määrittelee.

JOUKO HURU
3.4.2009 6.00
Fediverse-instanssi:

Professori Mikko Lahtinen luottaa yhteiskunnan perustasoon

Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen professori Mikko Lahtinen, tohtori sekä valtio-opissa että aate- ja oppihistoriassa, pohtii mieluusti vasemmiston poliittista asemaa ja tulevaisuutta. Vasemmistopuolueiden nykymeno ei kuitenkaan saa häntä vakuuttumaan niiden menestyksestä tulevaisuudessa.

Nykyiset vasemmistopuolueet eivät Lahtisen mukaan juuri erotu muista puolueista.

– Vasemmistopuolueet ovat muodostuneet ylhäältä painaviksi puolueapparaateiksi, kuten muutkin eduskuntapuolueet. Niistä on tullut itseisarvoja. Niiden itseisarvoisuudesta johtuu, että ennakkoluuloton kyky ajatella yhteiskunnan muutosta ohi puolueen menestyksen, eli tämän vaali- ja parlamenttipolitiikan, on äärimmäisen heikko ja epämotivoitunut.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Puolueet eivät ole enää yhteiskunnallisten pyrkimysten ilmauksia ja vaatimuksia valtion suuntaan. Työväenliikkeelle se on erityisen traagista, koska ne ovat olleet vahvasti työväenluokan itseorganisoitumisen tulosta. Jos puhutaan eliittien puolueista, se ei ole traagista.

Lahtinen puhuu myönteisesti vanhan työväenliikkeen yhteisöllisistä saavutuksista. Hän kuitenkin sanoo, ettei haikaile niiden aikojen perään. Ne ovat olleet ja menneet.

– Minun uusi vasemmistoni on toimintaa, joka on vastarintaa ja vastarinnan organisoimista kansalaisyhteiskunnassa, tässä meidän jokapäiväisessä elämässämme, kun olemassa oleva järjestelmä alkaa pahemman kerran prakata.

– Minulle on tästä näkökulmasta aivan toisarvoinen kysymys, mikä on Vasemmistoliiton tai Sdp:n tulevaisuus. On äärimmäisen tylsää, että puolueissa mietitään puolueiden tulevaisuutta. Pitäisi innostua politiikasta ja luoda siihen uusia sisältöjä.

– Kun Vasemmistoliiton kannatus on alle kymmenen prosenttia ja sen huolen ja murheen kanssa jatkossakin eletään, niin ei mikään muutu.

Uutta puhetta
hegemoniasta

Lahtinen on tutkinut paljon kansainvälistä vasemmistolaisuutta ja marxilaisuutta. Hän on yksi pätevimmistä italialaisen marxilaisen Antonio Gramscin (1891–1937) teorioiden tuntijoista. Gramsci on tunnettu hegemonia-käsitteen kehittelijä.

Gramscin mukaan hegemonia on yhteiskunnissa ajatuksellista ja kulttuurista valtaa, johtajuutta, joka näkyy keskeisesti politiikassa ja taloudessa. Pelkistäen hegemonia siis tarkoittaa poliittisen johtamisen ja vaikuttamisen tapoja, joista tulee yhteiskunnan yleinen ”ideologia”.

Vasemmistolaisilla on ollut tapana puhua porvarillisesta hegemoniasta – ja haaveilla sen kumoamisesta.

Lahtinen istuttaa hegemonia-käsitettä tähän päivään. Hän puhuu markkinaliberalismin mukaisesta nykykapitalismin hegemoniasta, joka läpäisee käytännöillään sekä ihmisten yhteiskunnallisen että henkilökohtaisen elämän.

Elävä politiikka, perustason ihmisten politiikka, on Lahtisen mukaan hukassa tässä markkinaliberalismin globaalisti hallitsemassa maailmassa.

– Politiikka pitäisi uudelleen ulottaa jokapäiväisen elämän käytäntöihin ja niissä muodostuviin ajattelutapoihin. Hegemonia käsitteenäkin viittaa jokapäiväiseen elämään, paitsi arkiajattelun hallitseviin muotoihin, niin myös jokapäiväisen elämän arkikäytäntöihin. Siis meidän arkeemme.

Yhteiskunnallisten pakkojen tuottama individualismi on Lahtisen mukaan nihistänyt yhteisen poliittisen toiminnan.

– Työelämä yksilöllistää meidät. Se individualisoi sillä tavalla, että ihmisten on hyvin vaikea löytää yhteisen toiminnan lähtökohtia. Kukin katsoo olevansa vastuussa lähinnä itsestään. Tällaiset individualistisen ajattelun olemassaolon kamppailuthan meitä aika paljon hallitsevat. Toimitaan yksin ja kilpaillaan koko ajan toisiamme vastaan.

– Suurin osa ihmisistä on olosuhteiden armoilla. Ainoa pakopaikka on perhe ja vapaa aika, tai viina ja muut päihteet.

Talouden asettama
pakko politiikassa

Ei ole turhaa puhetta Lahtisen mukaan se, että globaali talous asettaa omia pakkojaan yhteiskuntaelämälle ja politiikalle, myös paikallisella perustasolla.

– Kun puhutaan, että politiikka on joutunut tekemään tilaa globaalille taloudelle, niin se on ihan helkkarin totta. Ei ole mikään abstrakti totuus että politiikka on menettänyt sijaansa taloudelle. Me eletään sellaisessa taloudellisessa järjestelmässä kansallisesti ja globaalisti, että politiikalla on hyvin rajattu sananvalta. Tai sitten se on hyvin pakkoliittoutunutta talouden kanssa.

– Jos nämä yhteiskunnalliset suhteet eivät muutu, siis ne tavat, joilla organisoimme tuotantoa ja jokapäiväistä elämäämme, niin on loppujen lopuksi melko sama, onko siellä hallitusvallassa nykyiset oppositiopuolueet vai tämä keskusta–oikeisto-koalitio. Hallituspolitiikan todellinen muutos edellyttää syvää yhteiskunnallista muutosta.

Lahtinen sanoo 1990-luvun laman jälkeisiä sosiaalidemokraattisia hallituksia yllättävän ”uusliberalistisiksi ratkaisuiksi”.

– Ne eivät eronneet olennaisesti porvarijohtoisista hallituksista. Miksi ne eivät eronneet? Koska nyt politiikka on sellaista päällysrakenteen toimintaa, jossa joutuu koko ajan reagoimaan sellaiseen yhteiskuntaan, jota hallitsevat liberaalikapitalistiset voimat.

– En usko, että Vasemmistoliitto ja demarit voisivat toimia juurikaan toisin, jos ne muodostaisivat yhdessä hallituksen, vaikka se olisi hyvin toimiva vasemmistovetoinen hallitus.

– Pelivara nykyisissä oloissa on pieni. Mikään poliittinen voima vallitsevissa poliittisissa oloissa ei voi olennaisesti toimia toisin.

Kapitalismista epä-
demokraattisempi?

Muutoksen odottaminen ei ole Lahtisen mukaan haaveilua.

– Todellisen muutoksen tuottaa nykyisen taloudellis-poliittisen järjestelmän syvenevien kriisien kautta avautuva pakko organisoida yhteiskunnat uudelleen.

– Finanssikriisin oireet ovat jo alkaneet iskeä silmille.

Lahtinen sanoo, että kriisit ovat aina avanneet mahdollisuuksia suuriin muutoksiin. Hän varoittaa kuitenkin romantisoimasta kriisejä.

– Ne ovat rajuja paikkoja. Ne tietävät sitä, että yhä useammat ihmiset kokevat, että elämältä viedään perusta ja turva. Näissä tilanteissa pitäisi miettiä, onko mitään kokoavaa voimaa, joka voisi saada ihmiset pyrkimään eri tavoin muuttamaan näitä yhteiskuntia.

Lahtinen näkee kaksi mahdollisuutta globaalin talouskriisin lääkkeeksi.

Kapitalismi saattaa kehittyä entistä epädemokraattisemmaksi ylhäältä, suurten ja vahvojen johdettavaksi.

– Kapitalismin täytyy kuitenkin muuttua toisenlaiseksi. Nykyistä autoritaarisemmat järjestelyt saattavat tulla tilalle, jotta saadaan tämä kapitalismi jatkossakin pyörimään.

Toinen mahdollisuus on, että siirrytään johonkin toiseen järjestelmään. Sitä Lahtinen hahmottelee varovaisesti.

– Siinä yhteiskunnan enemmistöllä ja maailman valtioiden enemmistöillä pitäisi olla enemmän sananvaltaa omiin asioihin. Sehän se suurin haaste on.

Lahtinen sanoo, että muutos tulee, kun alkaa kehittyä yhä enemmän erilaista vastarintaa kriisissä olevaa järjestelmää vastaan.

Kriiseissä ihmisistä nousee aito kapina.

Edustuksellisen
demokratian kriisi

Lahtisen mukaan edustuksellinen demokratia on kriisissä.

– Ongelmat johtuvat siitä, että politiikka ja edustuksellinen demokratia ovat hyvin valtiollistuneita ja ammattimaistuneita päätöksenteon muotoja.

– Meillähän kansanedustajatkin edustavat valtiota. Joka puolueen kansanedustajat esiintyvät ikään kuin he kertoisivat meille, mitä valtiossa on taas ajateltu meidän hyväksi. Ei ne ole mitään kansanedustajia.

Lahtinen puhuu, että aktiivinen kansalaisyhteiskunta ei ole osana yhdenkään puolueen toimintaa. Puolueet hakevat siltä vain tukea ja kannatusta.

– Puoluedemokratia on nykymuodossaan demokratian irvikuva. Puolueiden vaalidemokratia on sitä, että demokraattisuuden ongelmaksi nähdään vain äänestysprosentti

Politiikka on Lahtisen mukaan hyvin selkeästi sektoroitu ylätasolle ammattipolitiikkojen ja niitä lähellä olevien hallinnollisten ja muiden eliittien toiminnaksi.

– Kansalaisyhteiskunta on niin Vasemmistoliiton kuin Sdp:nkin ohjelmissa vain puoluedemokratian laajentuma.

Lahtinen näkee uudelleen aktivoituvan osan ammattiyhdistysliikkeestä, yliopistoväen, opiskelijat, vasemmistovihreät ja erilaisen vaihtoehtoliikeväen voimina, jotka pystyvät ja haluavat nousta vastarintaan nykymenolle.

– Hegemoniaproblematiikan kiertämätön kysymys on, voivatko erilaiset vastarinnat jollakin tavalla muodostua laajemmaksi liittoumaksi. Jos eivät voi, niin maailma muuttuu edelleenkin nykyisillä tavoilla, koska maailma muuttuu kuitenkin koko ajan. Kysymys mihin ja minkälaiseksi, ei ole mitään utopiaa vaan äärirealistinen kysymys.

Edustuksellinen demokratia ei ole huono idea. Se on Lahtisen mielestä nyt vain huonosti viljeltyä.

– En manaa edustuksellista demokratiaa hautaan, vaan näen, että senkin uudistumisen ja eläväksi tulemisen kannalta on olennaista, että ihmiset alkavat organisoitua uudella tavalla.

– Pointtini on, että loppujen lopuksi edustuksellisenkin demokratian elinehto on se, että ihmiset ovat kansalaisyhteiskunnassa poliittisesti aktiivisia. Tavallisissa ihmisissä on demokratian tulevaisuus.

Muutosvoimat yhteen

Lahtinen uskoo, että nykyinen kapitalismin kriisi ja ihmisten kokemat pakot aktivoivat vaihtoehtoiseen toimintaan.

Lahtinen sanoo, että kannatuksestaan huolehtivan pikku-Sdp:n roolista luopumisessa saattaisi olla Vasemmistoliiton nousun avaimet.

– Se saattaisi tuottaa yllättävän rohkaisevia seuraamuksia verrattuna nykyiseen. Vasemmistoliitolla olisi etunaan se, että se voisi radikaalina etujoukkona vetää puoleensa monia yhteiskunnan kriittisiä ihmisiä, esimerkiksi aina edelleenkin tärkeätä yliopistoväkeä.

– Vihreät ovat olleet nyt pitkään vallitseva voima yliopistoilla. Mutta se on aika heikoilla nyt. Uusi yliopistolaki ja Lex Nokia ja muut vievät hallituksessa olevilta vihreiltä uskottavuutta ja aiheuttavat hajanaisuutta.

Lahtinen näkee, että vihreissä olisi juuri nyt paljon otollista väkeä, joka voisi lähteä muualle aitoon poliittiseen toimintaa.

– Vihreissä tilanne on käsittääkseni paljon huonompi kuin mitä päälle päin näyttää. Se on ihan hajallaan se puolue. Pluralismi on ollut sen voima, koska siellä on ollut muihin puolueisiin nähden enemmän tilaa. Kyllä se on nyt ongelmakin, koska hallitusvastuun myötä vihreiden edustuskelpoinen jengi hakeutuu kokoomuksen kylkeen.

Perussuomalaisissakin on Lahtisen mukaan aidosta politiikan teosta kiinnostuneita radikaaleja ihmisiä.

– Minua itseäni kiinnostaa liike, löytääkö eri puolueissa olevat muutosvoimat toisensa.

Lahtinen korostaa, että Vasemmistoliiton mahdollisuus olla vastarintaa organisoiva voima ei avaudu itsestään. Sen eteen pitää tehdä töitä.

Lahtisen mielestä Vasemmistoliitto voisi muodostua eri yhteiskunnallisten etujoukkojen puolueeksi, joka uudistaa politiikan tekemisen ja toimimisen tapoja.

Ay-liikkeeseen Lahtinen puhaltaisi eteläeurooppalaista anarkismia ja syndikalismia. Nyt ay-sektori on poliittisesti läyhä.

– Ongelma on se, että ay-liike on edelleenkin itseymmärrykseltään epäpoliittinen liike. Sen poliittisuus on vain sitä, että se veljeilee puolueiden kanssa. Poliittinen toiminta voisi kuitenkin organisoitua nimenomaan ay-liikkeen kautta ja työpaikkatasolla.

Lahtinen mainitsee Kemijärven massaliikkeen ja Tehyn työtaistelun oivallisina poliittisen toiminnan vireytymisinä ay-liikkeessä.

– Näen, että tavalliset ihmiset alkavat itse organisoida järjen käyttöä ja siihen perustuvaa kriittistä toimintaa eri paikoissa eri tavoin. Luotan että sellaisen aika on tulossa. Muutoin on peli pian menetetty ja demokratian aika lopullisesti ohi.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset