Sairastuminen on aina vakava asia. Yleensähän on niin, että kun kaksi ihmistä kohtaa, niin pian he alkavat kertoa omista sairauksistaan. Nyt sairauksista puhuvat täysin terveetkin. Maailmanlaajuisen kulkutaudin eli pandemian uhasta on tullut yleinen puheenaihe eri puolilla maailmaa.
Sikainfluenssa ei ole leikin asia. Se on leviämässä nyt kovaa vauhtia maanosasta toiseen. Päivittäin tai oikeastaan tunneittain paljastuu uusia sairaustapauksia. Meksikosta lähtenyt virus ylitti nopeasti rajat pohjoisessa. Yhdysvalloista ja myös Kanadasta on löytynyt tautitapauksia. Ilmateitä virus on kulkeutunut myös Eurooppaan, Etelä-Amerikkaan, Aasiaan, Afrikkaan sekä Australiaan.
Sitä ei tarkkaan tiedetä, mikä on saanut aikaan sen, että tauti on alkanut nyt levitä – ja juuri Meksikosta. Onko niin, että jostakin syystä sen leviäminen on vasta nyt havaittu? Tauti on saattanut muhia pitkäänkin. Onko se ehtinyt jo ennen nyt syntynyttä kohua valloittaa pysyviä sillanpääasemia eri puolilla maapalloa?
Jotkut salaliittoteorioihin vihkiytyneet arvelevat, että ajankohta pandemian uhalle ei voi olla sattuma. Olisiko siis syvenevällä maailmanlaajuisella talouskriisillä jotakin tekemistä sikainfluenssan yhtäkkisen ilmestymisen kanssa? On niin tai näin, joka tapauksessa keskustelu siirtyy helposti yleisestä yksityiseen. Kapitalismin kriisi jää taustalle, kun salakavala tautiepidemia saattaa uhata meidän jokaisen terveyttä – tai peräti henkeä.
Jos tauti kehittyy pandemiaksi, niin se syventää joka tapauksessa globaalia taloustaantumaa vielä entisestään.
Sikainfluenssa sinänsä ei ole mikään uusi tauti. Se on yleinen eläintauti Euroopassa ja on sitä tavattu myös Suomessa. Itse sika ei olekaan syyllinen. Sianlihasta ei tautia voi saada, joten rasvaista pekoniakin voi syödä vappuaamuna ihan rauhassa.
Kun sikainfluenssan oireet voivat olla hyvin samankaltaiset kuin vaikkapa tavallisessa flunssassa, niin vaikutteille altis ihminen – ihan kuka tahansa meistä – voi löytää äkkiä tunnistettavia oireita itsestään, kun kurkkua kärvistelee, nokka alkaa vuotaa ja kuume nousta.
Jos tällaisessa tilanteessa oikeaa tietoa ei ole tarpeeksi liikkeellä ja sitä ei saa luotettavasta lähteestä, niin silloin iskee helposti pelko.
Nyt viranomaisten onkin oltava hereillä, sillä ensimmäinen sikainfluenssaepäily Suomessa nostaa monella jo hikeä pintaan. Hysterialle ei kuitenkaan saa antaa sytykkeitä. Viranomaisten on jaettava oikeaa aihepiiriin liittyvää tietoa niin paljon kuin mahdollista – mieluummin liikaa kuin liian vähän.
Internet-aika lisää viranomaisten haasteita, sillä eri sairauksista ja niiden oireista on mitä erilaisinta tietoa internetissä tänä päivänä todella paljon. Vaikka tieto yleensä vähentää ennakkoluuloja ja lievittää epävarmuutta, niin sairaus- ja terveysasioissa voi helposti käydä tasan päinvastoin.
Internetin virtuaaliset lääkäripalstat ja toisaalta samanlaisista oireista kärsivien vertaistukea antavien keskustelukumppaneiden viestit voivat samaan aikaan sekä vähentää että lisätä epätietoisen tuskaa.
Viranomaiset ovat jo kaivaneet kriisiviestinnän oppaat esiin ja muistelevat, miten niissä harjoituksissa on menetelty. Parhaiten kansalaisia rauhoittaa tieto siitä, että tilanne on viranomaisilla niin sanotusti hanskassa. Hyssyttely ja välttely pitää unohtaa ja nostaa todelliset asiantuntijat esiin.
On syytä uskoa, että Suomi on hyvin varautunut tähänkin tautiuhkaan. Hyvää harjoitusta koneisto sai parisen vuotta sitten, kun lintuinfluenssa oli puhjeta pandemiaksi.
Nyt ei ole aihetta paniikkiin, vaikka vapun karkeloissakin sikainfluenssa on takuuvarma puheenaihe.
Ilmatkin näyttävät nyt suosivan, joten vappujuhlissa tavataan!