Vuosia jatkunut noususuhdanne ei ole helpottanut köyhien lapsiperheiden asemaa. On käynyt pikemminkin päinvastoin. Köyhien lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on jopa heikentynyt viime laman jälkeen.
Kyse ei kuitenkaan ole mistään automaatista tai siitä, että perheet olisivat itse tehneet jotakin erityistä omaa tilannettaan pahentaakseen. Pääsyylliset löytyvät päättäjistä. Lasten palveluissa ja tulonsiirroissa näkyvät yhä edellisen laman leikkaukset.
Vaikka maan taloudessa meni monta vuotta todella hyvin, niin laman aikana tehtyjä leikkauksia ei kuitenkaan ole palautettu. Ehkä merkittävin syy lapsiperheiden ahdinkoon on juuri se, että tulonsiirrot – kuten lapsilisät – ovat jääneet pahasti jälkeen kustannusten nousuvauhdista. Tulonsiirrot ovat alemmalla tasolla kuin viime laman aikaan! Vähintä, mitä nyt pitäisi tehdä, olisi sitoa niin lapsilisät kuin kotihoidon tukikin indeksiin.
Tuore terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema Lapsiperheiden hyvinvointi -kirjan kertoo kehityksestä karua kieltään. Monet pienituloiset lapsiperheet ovat joutuneet elämään ”kädestä suuhun”. Yllättävät menoerät tai tulonmenetykset voivat saada hetkessä elämän täysin sekaisin.
Suomalaisen yhteiskunnassa päätösvaltaa käyttävät ovat unohtaneet ne, joilla on vähiten voimaa ja valtaa vaatia oikeuksiaan.
Köyhissä perheissä elävien lasten määrä onkin lähes kolminkertaistunut viime lamasta. Se on häpeäksi koko suomalaiselle ”hyvinvointiyhteiskunnalle”. Tieto ei sinänsä yllätä, koska jokainen jolla on silmät ja korvat, on voinut aistia sen, mitä ympärillämme tapahtuu. Hyvinvoiva enemmistö ei tähän kehitykseen ole kuitenkaan halunnut puuttua.
Juuri nyt tulevaisuus ei näytä hyvältä. Kunnissa hiotaan jälleen leikkauskirveitä ja valtiovarainministeriössä suunnitellaan muun muassa välttämättömään kulutukseen välittömästi vaikuttavan arvonlisäveron korottamista. Jos kunnissa on pakko säästää, niin olisiko mitenkään mahdollista, että rahaa otettaisiinkin sieltä, missä sitä eniten on?
n
Ongelmat jatkuvat
Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on visaisempi tehtävä kuin kukaan kai osasi ennakolta arvata. Tosin ongelmien jatkuessa ja uusien ilmaantuessa nousee esiin niitäkin, jotka nyt sanovat tienneensä alun alkaenkin, miten pilottireaktorin rakentamisessa käy. Olkiluodon uuden ydinmyllyn rakentaminen saattaakin jäädä pilottihankkeena historiaan myös ongelmiensa takia.
Säteilyturvallisuuskeskus STUK on ärähtänyt jo useamman kerran erityisesti, kun ongelmat jatkuvat laitoksen turvallisuuden kannalta kriittisimmissä rakenteissa. STUK on joutunut jopa kohtuuttomalta tuntuvan valvontaurakan eteen, koska voimalaa rakentava Areva ei näytä kykenevän tarvittavaan laatuun. Tässä tilanteessa ympäristöjärjestöjen ja kansanliikkeiden vaatimus rakentamisen pysäyttämistä alkaa vähitellen tuntua väistämättömältä.
uutiskirje 