KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

Raadollinen romantikko

"Kimmo Sasi ei äänestäisi tätä miestä, Che Guevara saattaisi äänestääkin", oli Jani Saxellin vaalilauseena ylioppilaskunnan vaaleissa.

"Kimmo Sasi ei äänestäisi tätä miestä, Che Guevara saattaisi äänestääkin", oli Jani Saxellin vaalilauseena ylioppilaskunnan vaaleissa. Kuva: Pekka Pajuvirta

Elokuussa ilmestyneen Jani Saxellin esikoiskirjan "Ensilumen" (WSOY) novellit peilaavat suomalaista nyky-yhteiskuntaa kriittisesti.

ALEKSI AHTOLA
27.8.2009 12.04

Jani Saxellin tavassa kuvata kotikaupunkiaan Helsinkiä on jotain samaa kuin Aki Kaurismäen elokuvissa: kuva maailmasta on realistinen, mutta ei lohduton. Esikoiskokoelmassaan pitkätukkainen Saxell liikkuu eläytyvästi niin nahkapäisten skinien, syrjäytyneiden nuorten, kuin nuorten boheemien taitelijanalkujen parissa:

 – Sanon olevani raadollinen romantikko, koska novellieni henkilöiden maailma ja ihmissuhteet saatavat olla hyvinkin raadollisia; niiden ympäristö on arvaamaton, sattumanvarainen ja julma, mutta silti niissä on toivottavasti mukana tietty ihmisusko, romantiikka ja ihmisrakkaus mukana. Myös suhteet vastakkaiseen sukupuoleen ovat tärkeällä sijalla kirjassa.

 Jani Saxell tietää mistä puhuu. Hän on omassa elämässään nähnyt myös suomalaisen yhteiskunnan kääntöpuolen. Ennen kuin Saxell ryhtyi opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa hän koki 90-luvun laman seuraukset hyvin omakohtaisesti. Pitkälti laman seurauksena Saxell kiinnostui yhteiskunnallisista asioista. Hän ollut näkyvästi esillä monenlaisessa punavihreässä toiminnassa. Saxell kuitenkin kiistää, että hänen poliittinen toimintansa näkyisi kirjassa:

ILMOITUS
ILMOITUS

 – Jos joku mun aikaisemman maineen ja tekemisien perusteella luulee, että tämä nyt on pelkkää aatteenpaloa, tulee hän pahasti pettymään. Ikuisuusaiheet kuten ihmissuhteet ja vastaavat ovat siinä keskiössä.

 – En halua häpeillä yhteiskunnallisuuden merkitystä. Haluan olla yhteiskunnallinen kirjailija samaan tyyliin kun Pentti Haanpää tai Henrik Tikkanen, enkä samalla tavalla kun jotkut pahimmat 70-luvun tyypit, jotka eivät osanneet puhua muusta kuin politiikasta. Yhteiskunnallisuus sikäli näkyy teksteissäni, että niissä kuvataan enemmän syrjäytyneitä, oli ne sitten aseman lapsia tai reissussa rähjääntyneitä taiteilijatyyppejä.

Ihmisen puolella

 Nykyään on melko harvinaista, että julkisuudessa esiintyvä nuori taitelija tunnustaisi avoimesti poliittista väriä, vaikka selvä poliittinen kanta jo valmiiksi olisikin. Jani Saxell ei kaihda tunnustautua avoimesti vasemmistolaiseksi, mutta haluaa taitelijana olla uskollinen vain ihmisyydelle:

 – Arvostan Erno Paasilinnan ajatuksia taitelijanroolista. Muistaakseni Paasilinna sanoi, että kirjailijana ei saa olla solidaarinen millekään instituutiolle vaan ihmiselle. Ei minun tarvitse edes pyrkiä tähän. Olen luonnostani ihmisten puolella, enkä poliisin puolella, joka niitä pamputtaa tai ulosottomiehen puolella, jotka niiden ovia kolkuttaa.

 Puoluepoliittisen sitoutumisen sijasta Saxell jatkaa henkilökohtaisissa elämäntavoissaan perinteisen vasemmistokirjailijan elämäntapoja Saarikosken tyyliin. Vaikka hän työtaakkansa lomassa viettääkin iloista elämää, ei sosialistisen realismin vitaalista optimismia ”Ensilumen” novelleista löydä. Pikemminkin kokoelmaa leimaa hienon surumielinen tunnelma:

 – Novelleissa on traaginen perusvire. Viihdyn ehdottomasti leinolaisissa auringonlaskun tunnelmissa. Nykymaailma on niin täynnä hyötyajattelua ja menestymisoppaita, että melankolia on ehkä yksi tapa sanoutua irti siitä menosta.

Uutistulvassa

vastavirtaan

 Opiskelun lisäksi hyvin tärkeä asia Jani Saxellin elämässä on työ freelance-toimittajana. Hän toimii useissa lehdissä kirjallisuuskriitikkona, mutta työskentelee myös poliittisena toimittajana. Saxell on tehnyt journalistisia tutkimusmatkoja maailmanpolitiikan polttopisteisiin Prahasta ja Göteborgista aina Venäjälle ja Palestiinaan asti:

 – Olin toukokuussa Palestiinassa katselemassa Israelin ”Operaatio suojakilven” jälkiä. Minua huolestuttaa George W. Bushin mustavalkoinen maailmankuva, joka tulee johtamaan uuteen kylmään sotaan. Siinä on vastakkain demokratian ja vapauden kehtona itseään pitävät länsimaat ja islam, mihin liitetään kaikki mahdolliset kiihkomielisyydet.

 – Tuntuu, että osana mustavalkoisuutta tekopyhyydellä on suurin markkina-arvo. Jos mennään vähän enemmän Suomen puolella, niin muina ärsyttää, että oikeisto on ominut retoriikkaansa demokratian ja vapauden. Se mitä tarjoillaan on oravanpyörässä juoksemisen vapautta, tiettyjen ulkoapäin määriteltyjen normien ja odotusten mukaan toimimisen vapautta ja syyskuun 11. päivän jälkeen yhä enemmän poliisivaltiossa elämisen vapautta.

 Arvostamansa Johan von Bondsdorffin tavoin myös Jani Saxell yrittää kulkea uutistulvassa vastavirtaan. Journalismin maailmassa saamiensa kokemusten perusteella hän pitää valtamedian luomaa kuvaa tapahtumista usein kyseenalaisena:

 – Se on olevinaan objektiivista journalismia, jos esimerkiksi jossain suurmielenosoituksessa pysyttelee lehdistökeskuksessa ja seuraa tapahtumia poliisin tiedotteista. Jos kirjoittaa mielenosoittajista, ja mitä asioita ne mahdollisesti ajaa, se on heti ”kantaaottavaa”. Ottaen huomioon, miten kielteisesti aktivismiin on suhtauduttu valtamediassa, tuntuu hyvin ironiselta, että äärioikeiston nousuun on suhtauduttu jopa pääkirjoitustasolla positiivisesti.

Kimmo Sasi ei

äänestäisi tätä miestä

 Kirjoittaminen ei ole Jani Saxellin ainoa tapa vaikuttaa. Hän toimii aktiivisesti monessa kansalaisjärjestössä Suomen Arvostelijan Liitosta aina Vasemmistonuoriin asti. On vaikea uskoa millä ajalla kirjailija, toimittaja ja opiskelija tämän kaiken tekee. Kaiken kukkuraksi Saxell on mukana yliopistopolitiikassa Sitoutumattoman Vasemmiston edustajistoryhmän puheenjohtajana. Hänen vaalilauseensa oli: ”Kimmo Sasi ei äänestäsi tätä miestä, Che Guevara saattaisi äänestääkin.” Ilmeisesti vaalilause tehosi, sillä Saxell oli 57 äänellä eräs ryhmänsä ääniharavoista:

 – Kimmo Sasi on markkinatalouden hyödyllinen idiootti, joka ylpeilee omistamiensa asetehtaiden osakkeilla. Meidän käsitykset Suomen nykytilasta, sosiaalisesta epätasa-arvosta; tuloerojen kasvuista ja kansan kahtiajaosta eivät kohtaisi – saati sitten mistään maailmankaupasta. Chen kanssa meillä saattaisi löytyä jotain yhteistä: sanotaan nyt vaikka vallankumousromantiikkaa.

 – Chehän haaveili tällaisesta 2000-luvun ihmisestä, joka oppisi rakastamaan jotain muuta kuin itseään, eikä olisi niin voimakkaasti minä-minä-ajattelun ohjaama. Sellaisestahan minäkin haaveilen. Näen, että ellei tällaista uutta inhimillisyyttä ja yhteisöllisyyttä ala löytyä, niin ei tällä yhteiskunnalla ja maapallolla ole paljoa toivoa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään