Aivan turhaan Donna Leon puhuu toiveesta. Huvittaminen on täyttä totta. Hänen kirjojaan on käännetty 20 kielelle. Pelkästään Suomessa hänen venetsialaisen komisarion tutkimuksista kertovia dekkareitaan on myyty ennen hänen viime kuussa kielellämme ilmestynyttä uutukaistaan Ajasta ikuisuuteen yli 40 000 kappaletta.
Pelkästään ilahduttavaa olikin kuulla Donna Leonin suomenvierailullaan lupaavan jatkaa dekkarien kirjoittamista niin kauan kuin se hänestä on hauskaa. Kuulija sai jotenkin sen kuvan, että hauskuutta tulee riittämään. Kertoihan Leon sitä paitsi useammankin dekkarin ainesten muhivan jo hänen päässään. Taitaa rouva kirjoittaa uutta ns. täyttä häkää.
Ei takaisin
Yhdysvaltoihin
Donna Leon on kohta kuusikymppinen kirjailija ja väliin kirjallisuuden opettajakin. Hän syntyi Nwew Jerseyssä Yhdysvalloissa ja vietti siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Vuodesta 1981 lähtien hänen kotikaupunkinsa on ollut Venetsia Italiassa. Yhdysvaltoihin häntä ei enää saa oikein edes käymään. Vain todella hyvä oopperaesitys saa hänet astumaan entisen kotimaansa kamaralle.
- Lähdin Yhdysvalloista vuonna 1966 ja vaikka minun paras ystäväni edelleen asuu New Yorkissa, on minun sanottava, että en pidä poliittisesta ilmapiiristä siinä maassa.
- Maa esiintyy aggressiivisesti muita kohtaan. Se on vaarallista kaikille. Tämän vuoksi en halua asua siellä.
Venetsia ja
ooppera
Donna Leon rakastaa kahta asiaa yli kaiken: Venetsiaa ja oopperaa. Venetsiassa hän asuu ja kirjoittaa, oopperoita hän kiertää ympäri maailmaa. Hän on jopa kirjoittanut libreton koomiseen oopperaan nimeltä Donna Gallina. Kirjoittaminen ei määrää hänen elämänsä rytmiä nykyään. Hänellä on suorat yhteydet kaikkiin maailman johtaviin oopperataloihin. Hän elää niiden esitysaikataulujen mukaan.
Jota rakastaa, sitä myös kiivaimmin vihaa. Totuus pätee Donna Leonin suhteeseen kotikaupunkiinsa. Viharakkautensa kohteessa hän vihaa sitä, että se on turistikaupunki.
Hän pelkää olevansa kirjoillaan yksi tekijä, joka kasvattaa turistivirtaa nykyisessä kotikaupungissaan. Hän myöntää jopa tuntevansa syyllisyydentunnetta tämän vuoksi. Tottahan on, että ulkomailta saapuvat turistit kyselevät nykyään kohteita, joihin Leon kirjojensa tapahtumia on sijoittanut. Hän tietää myös, että ainakin Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä on matkatoimistoja, jotka järjestävät Venetsiaan Guido Brunetti -matkoja.
- Massaturismi ei tee kaupungille hyvää, pahoittelee Donna Leon. 70 000 asukkaan kaupungissa vierailee joka päivä 250 000-350 000 turistia. Sellaisen vyörytyksen kaupunki kestäisi, jos se tapahtui kerran vuodessa, vaikka jouluna, mutta kun joka päivä…
-Sellaisessa tilanteessa alkuperäisasukas ei voi kuin vihata turisteja, puuskahtaa Donna Leon.- Jos matkailu haavoittuvaan kaupunkiimme nykyisestä vielä lisääntyy, ei siinä kohta enää ole yhtään leipä- tai vihanneskauppaa. Matkamuistokauppa kukoistaa sen sijaan sitäkin paremmin.
Ihmeellinen
Italia
Guido Brunetti .kirjoja ei ole julkaistu Italiassa eikä aivan ensimmäisiä lukuunottamatta Yhdysvalloissakaan. Jälkimmäisen maan boikotointiin löytyy selitys Leonin suhtautumisesta ko. maahan. Tapaus Italia on myös mielenkiintoinen.
Älä sylje lautaselle, jolta syöt. Näin voi kuvata Donna Leonin suhtautumista kirjojensa kääntämiseen italiaksi.
Kanta on monimielinen.
- Todellisuudessa toivon, että en toimi niin, selittää Leon ja vakuuttaa nauttivansa suunnattomasti siitä, että voi asua Italian kaltaisessa maassa yksityishenkilönä. Paljon saattaisi muuttua, jos hän olisi Italiassakin kirjailija Donna Leon. Siksi hän haluaa pysyä kotimaassaan tuntemattomana.
Leonin kuvaus italialaista yhteiskuntaa vallitsevasta mentaliteetista on loistava.
- Kaiken täytyy Italiassa näyttää siltä, että ne muuttuvat, jotta ne voisivat säilyä entisellään.
Kuvaavimmin hänen väitteensä todenperän osoittaa se, että maata on sodan jälkeen johtanut noin 50 hallitusta – eikä mikään ole muuttunut.