Jouko Kajanojan mukaan lamasta ei opittu
Viime lamasta ei opittu juuri mitään työttömyyden hoidosta. Näin arvioi valtiotieteen tohtori, tutkija Jouko Kajanoja.
– On tullut tavaksi toistaa, että nyt ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä. Sillä on erityisesti tarkoitettu, että ei päästetä syntymään samanlaista pitkäaikaistyöttömien joukkoa kuin viime lama synnytti, hän sanoo.
Pahalta kuitenkin näyttää. Työllistämistoimet ovat samaa tasoa kuin tuolloin, vaikka työttömyys on taas kasvamassa. Suomen Pankin suhdanne-ennusteen mukaan se voi nousta ensi keväänä jopa 13 prosenttiin.
– Ei ole taidettu oppia. Talouspoliittisen eliitin mielestä työttömyys on hyväksyttävää, suorastaan myönteistä tehokkuuden kasvun kannalta ja tuloerot kannustavat ja edistävät markkinoiden toimintaa, Kajanoja päättelee viimeaikaisesta keskustelusta.
– Niinpä tuon ajattelun mukaan reippaat toimenpiteet työttömyyden kasvun supistamiseksi ja haittavaikutusten lieventämiseksi eivät ole tarpeen.
Työttömyyttä ei torjuta aktiivisesti
Kajanoja perustaa arvionsa Valtion Taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n ja työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksiin työttömien työllistämisen ja koulutuksen aktiivisuudesta ennen 1990-luvun lamaa ja 2000-luvulla.
Niiden mukaan aktiivisen työvoimapolitiikan toimet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.
– Ne ovat hieman heikentyneet. Nyt työllistetään ja koulutetaan aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitein vähän pienempi osa työttömistä kuin ennen 1990-luvun lamaa, Kajanoja sanoi viime viikolla eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa.
Hänen mukaansa Suomi on aktiivisessa työllistämispolitiikassa EU-maiden keskiverto.
– Muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin verrattuna olemme reilusti jäljessä. Nyt se näkyy siinä, että työllistämistukien määrärahat loppuvat entistä pahemmin juuri silloin, kun niitä kipeimmin tarvitaan.
Esimerkiksi tänä vuonna ne loppuivat jo kesällä useissa TE-keskuksissa. Valtion toinen lisätalousarvio tuo avun vasta lokakuussa.
Eliitti näki työttömyyden tehostavan
Kajanoja vertaa tämän päivän arvomaailmaa Sitran tekemiin talouspoliittisen eliitin haastatteluihin vuodelta 1995. Tuo vuosi oli kolmas ja viimeinen perättäinen työttömyyden huippuvuosi. Työttömyys ylitti 15 prosenttia. Haastatteluja oli 65.
– Eliitti suhtautui melko yksimielisen kielteisesti hyvinvointivaltion laajentamiseen. Julkista sektoria pidettiin tehottomana, liian suureksi kasvaneena ja tuhlailevana, hän lainaa.
– Talouskriisissä syntyvä työttömyys merkitsi haastattelujen mukaan hyväksyttävää ja suorastaan myönteistä tehokkuuden kasvun kannalta.
uutiskirje 
