Helsingissä maanantaina vieraillut talouden nobelisti, professori Paul Krugman korosti laman taloudellisten seurausten rinnalla kriisin aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä. Hän totesi pienten maiden vahvuudeksi niiden kyvyn käyttää turvaverkkojaan kriisien aikana kansalaistensa hyväksi.
– Vahva vientivetoisuus on riski pienelle talousalueelle. Viennin rinnalla on syytä vahvistaa myös muita talouden ulottuvuuksia. Nykyisessä globaalissa kriisissä vienti ei välttämättä ole samanlainen ratkaisu kuin on totuttu ajattelemaan. Tätä pienten talouksien on syytä miettiä, Krugman sanoi.
Krugman kiitti pieniä maita myös niiden turvaverkoista.
– Tämä lama on ollut suuri inhimillinen kriisi monelle. Heijastusvaikutukset yksilötasolla ovat olleet hyvin suuria. Pienissä maissa, kuten Suomessa, turvaverkot ovat vahvat ja siten lama ei aiheuta yhtä suurta kärsimystä ja hätää.
Krugman halusi olla myös optimistinen ympäristöpolitiikan mahdollisuuksista vauhdittaa elpymistä, jos hallitukset todella sitoutuvat panostamaan ilmastonmuutoksen hillintään:
– Esimerkiksi 90-luvulla investoitiin it-alaan joka lähti valtavaan kasvuun. Sama voisi olla mahdollista myös ympäristöliiketoiminnalle.
Krugmanin mukaan tälle lamalle on tyypillistä, että vaikka bruttokansantuote saataisiin kasvuun, työttömyys ei samanaikaisesti ja automaattisesti lähde laskuun. Hän korosti, että meneillään oleva lama on ennennäkemätön globaali kriisi, johon ei ole ratkaisumallia menneisyydessä.
Professori Paul Krugman oli pääpuhujana Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tapahtumassa. Hän sai Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2008. (KU)
uutiskirje 
