Harro Koskisen pop-taiteen klassikot esittäytyvät Tallinnan Kumun taidemuseossa. Esillä on muun muassa vuodelta 1969 sikasarjan teos Sikamessias, josta taiteilija tuomittiin syylliseksi jumalanpilkkaan. Teos esittää jättiläismäistä sikaa roikkumassa ristillä.
Samana vuonna taiteilijaa vastaan nostettiin syyte Sikavaakuna-teoksen vuoksi, mutta siitä kuitenkin luovuttiin.
Taiteilija antoi ylensyöneelle ja värikkäälle sikahahmolleen inhimillisiä piirteitä. Sika keimaillee hienoilla autoilla ja veneillä, sika loikoilee mukavasti perheensä kanssa television ääressä tai sika lyö nyrkillä.
Myöhemmin Koskinen käytti sikahahmoa pilkatakseen porvarillista arvomaailmaa ja kaksinaismoraalia sarjakuvissaan Suomen ensimmäisessä underground-lehdessä Aamuruskossa. Alkujaan sika ilmestyi pääkallona kouluaikaisissa asetelmissa.
Koskisen varhaisessa tuotannossa toisen tärkeän osan muodostaa sarja Suomalainen elämänmuoto, jota oikeisto käytti iskusananaan vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Tästä inspiroituneena Koskinen repi, venytti, ruttasi, sytytti palamaan ja muutti mustaksi nesteeksi Suomen lippua.
Sarjassa taiteilija leikitteli myös tunnettujen suuryritysten logoilla. Nokiasta tuli ”Noki”. Kumi- ja kaapeliteollisuuteen keskittynyt yritys kuului tuolloin eturivin luonnonsaastuttajiin. Koskinen käsitteli Shellin ”Smelliksi” (haju).
1960- ja 70-luvuilla Koskinen osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän esiintyi etenkin luonnon puolesta.
Päivää ennen Tšekkoslovakian miehitystä taiteilijalta ilmestyi installaatio Paha juttu. Siinä neuvostosymbolein koristeltu lasten punainen kumisaapas tallaa Tšekkoslovakian, Puolan ja Unkarin lippua pitävää naishahmoa.
Koskisen pop-kausi jäi lyhyeksi. Hänen sikateoksensa jättivät kuitenkin taiteilijaan ikuisen leiman, vaikka hän varsin nopeasti keskittyi perinteisempään taiteeseen.
Tallinnan 28.3.2010 asti esillä oleva näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun taidemuseon kanssa.
lehti 