Viime viikolla nimitetty Angela Merkelin johtama Saksan hallitus asetti keskeiseksi tehtäväkseen luoda hyvät suhteet Puolan kanssa. Saksan uusi ulkoministeri ja varakansleri, vapaiden demokraattien johtaja Guido Westerwelle ilmaisee asian vielä tarkemmin: hän haluaa luoda Saksan ja Puolan välille vastaavanlaiset suhteet kuin ovat Saksan ja Ranskan välillä.
Puolalaiset ovat tyytyväisiä saksalaisten suosioon. Puola on ainoa ns. uuden Euroopan maa, joka on pääsemässä väleihin vanhan Euroopan johtavien maiden kanssa.
Ennen Saksa oli Puolan vihollinen, nyt sitä pidetään jo yhä enemmän ystävänä. Saksan yhteistyökumppani ei Puola kuitenkaan vielä juuri ole ollut. Nyt kumppanin löytyminen on hyvä alku.
Ruotsin kanssa aloittamaansa idänkumppanuutta Puola voi tarjota myös Saksalle. Toinen tärkeä yhteistyön alue on energiapolitiikka, jota Saksa harjoittaa pääasiassa Venäjän kanssa ilman Puolaa.
Venäjä oli Saksan entisen kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallituksen strateginen kumppani. Uuden hallituksen ohjelmassa ei ole Venäjän strategista kumppanuutta, mikä saattaa helpottaa Puolan ja Saksan yhteistyötä.
Puolassa ei esteitä
yhteistyölle
Populistinen saksalaisvastaisuuden lietsominen Puolassa väheni Liberaalisen kansalaisfoorumin (PO) tultua valtaan vuonna 2007.
Puolaa kumppanikseen haluava liittokansleri Angela Merkel oli tyytyväinen vallanvaihdoksesta. EU:ssa Merkel ja Puolan pääministeri Donald Tusk ovatkin olleet läheisessä yhteistyössä.
Konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) hallitessa Puolassa luotiin tietoisesti saksalaisvastaisuutta, eikä PiS luultavasti olisi innostunut kumppanuudesta Saksan kanssa.
Puolan presidentti Lech Kaczynski ja hänen veljensä Jaroslaw Kaczynski, entinen pääministeri ja PiS:n, yhä toiseksi suurimman puolueen, puheenjohtaja ovat tyypillisiä populisteja, jotka lietsovat puolalaisten vanhaa saksalaisvastaisuutta lisätäkseen omaa kannatustaan.
Puolalaiset Saksassa
toisen luokan kansalaisia
Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä kun Hermann Göring teki selvää Saksan puolalaisvähemmistöstä. Puolalaisten omaisuus takavarikoitiin ja 2 000 ihmistä lähetettiin keskitysleirille. Saksan perustuslaki on tietysti kumonnut Göringin ajan määräykset puolalaisten suhteen, mutta niiden seuraukset näkyvät edelleen.
Puolassa saksalaisella vähemmistöllä on edustajansa parlamentissa ja se saa runsaasti Puolan valtion tukea. Saksassa ei virallisesti ole puolalaista vähemmistöä, ja puolalaiset saavat toimintaansa hyvin vähän apua.
Saksalaisella vähemmistöllä on Puolassa maiden välisellä sopimuksella vahvistettu asema. Puolalaiset eivät Saksassa virallisesti ole edes vähemmistö. Puhutaan vain puolalaisperäisestä väestöstä. Tätä väestöä on Saksassa kaksi miljoonaa.
Jos Ranskan ja Saksan suhteiden esimerkkiä sovellettaisiin Saksan ja Puolan suhteisiin, puolalaisille myönnettäisiin Saksassa virallisen vähemmistön asema. Tämä voitaisiin tehdä ilman suuria lainsäädännöllisiä muutoksia. Se, että mitään ei kymmeniin vuosiin ole tehty, kertoo siitä, että puolalaisia pidetään Saksassa toisen luokan kansalaisina.
Uusi ulkoministeri
sopii Puolalle
Vapaiden demokraattien menestys Saksan parlamenttivaaleissa sopi hyvin Puolan poliittiselle johdolle, joka ei ole kovin lämpimissä väleissä Venäjän kanssa. Vapaat demokraatit arvostelevat Venäjää ihmisoikeuksien loukkauksista puolalaisten tapaan.
Westerwelle ei ole niin kritiikitön suhteessa Moskovaan kuin edeltäjänsä sosiaalidemokraatti Frank-Walter Steinmeier, ei ainakaan ihmisoikeusasioissa. Kuitenkin suhteissaan Venäjään Saksan hallitus ajaa ennen kaikkea omia etujaan.
Saksan uudella hallituksella ei ole kuitenkaan strategista kumppanuussuhdetta Venäjän kanssa kuten oli kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallituksen kanssa.