Namibia itsenäistyi maaliskuussa 1990. Sen jälkeen syntyneet pääsevät nyt ensi kertaa äänestämään, ja heitä kiinnostavat eri asiat kuin vanhempiensa sukupolvea.
Ensimmäisen vuoden sosiologian opiskelija Venesa Karises, 18, aikoo äänestää presidentin- ja parlamenttivaaleissa 27.–28. marraskuuta, koska hän kaipaa muutosta politiikkaan.
– Vapaustaistelu on ollut keskipisteenä koko itsenäisyyden ajan. Nyt kun vapaina syntyneet äänestävät, sillä ei ole enää merkitystä, koska me emme olleet mukana, Karises pohtii.
– Taistelua vähättelemällä saa kaikki kimppuunsa, mutta vapaussotaan perustuva poliittinen linja ei vastaa nykypäivän tarpeita, hän jatkaa.
Karises muistuttaa, että vaikka itsenäistymisestä on 19 vuotta, 400 000 namibialaista elää köyhyydessä, puhdas vesi puuttuu laajoilta alueilta ja naisiin kohdistuva väkivalta jatkuu.
– Taas eilen yksi tyttö joutui poikaystävänsä puukottamaksi. Minusta se on asia ylitse muiden, mutta tekeekö kukaan mitään?
”Itsenäisyys ei
kohentanut oloja”
– Itsenäisyys ei kohentanut oloja. Vähemmistö elää edelleen enemmistön kustannuksella. Vapaina syntyneiden ääni ei kuulu, Karises lataa.
Parin miljoonan asukkaan Namibian väestö on nuorta, joten vapaina syntyneiden äänet alkavat painaa jo kymmenen vuoden kuluessa.
Jaimee-Lee Diergaardt, 18, ei innostu vaalimainosten harmaantuneista miehistä.
– Apartheid on ohi, voimmeko keskittyä nykypäivän kysymyksiin, hän ehdottaa.
– Kun mummoni kertoo minulle, miten ihmisiä ammuttiin, ymmärrän sen olleen pelottavaa. Mutta on aika mennä eteenpäin, sanoo Diergaadt, joka aikoo yliopistoon opiskelemaan muotisuunnittelua.
Hän aloitti hiljan työt kännykkäoperaattorin mainostiimissä ja aikoo äänestää vaaleissa, koska ”mummo sanoi, etten saa valittaa, ellen äänestä. Ja minulla on paljon valittamista.”
Diergaardt kaipaa lisää naisia maan johtoon ja kannattaa abortin laillistamista.
Horstancia Namises, 19, lukee peruskoulun 11. luokan tentteihin kynttilänvalossa isoäitinsä hökkelissä. Hän joutui välillä keskeyttämään koulunkäynnin hoitaakseen nuorempia sisaruksiaan.
Raskaus lopettaa
usein tyttöjen koulun
Yli puolet namibialaisnuorista keskeyttää 12-vuotisen peruskoulun 10. luokalta. Tytöillä syynä on usein raskaus, mutta Namises on päättänyt välttää sen.
– Tänään kuulin taas kahden tytön tulleen raskaaksi. Koulussamme on ollut liki 20 tapausta tänä vuonna. Minulla ei ole varaa tehdä lapsia nyt. Valmistuttuani minun on huolehdittava sisaruksistani, hän selittää.
Jatkuvasta köyhyydestä huolimatta Namisesin mielestä ”oli hienoa syntyä vapauteen.”
– Jos mummoni olisi päässyt kouluun, äitini ei ehkä olisi tarvinnut raataa kotiapulaisena ja olisimme joutuneet kärsimään vähemmän, hän aprikoi.
Namisesia innostaa äänestämään se, että hänen tätinsä on kansanedustaja.
– Naiset muuttavat maailmaa, sillä he työskentelevät miljoona kertaa kovemmin kuin miehet, hän vakuuttaa.
Morachia Job, 17, pääsee uurnille vasta ensi vuoden kuntavaaleissa. Hän osallistuu silti sosiaalidemokraattisen Demokraattien kongressi -puolueen vaalityöhön, koska ainoastaan se kunnioittaa hänen mukaansa sukupuolten tasa-arvoa.
– Naiset ovat nykypolitiikassa vain huonekaluja, täydentämässä kuvaa. Mies voi päästä vaikka presidentiksi, kunhan hän on osallistunut vapaustaisteluun. Yliopistotutkinnon suorittanut nainen ei pääse edes pormestariksi, Job suomii.
Swapo hallitsee
Namibian politiikkaa itsenäistymisestä asti hallinnut entinen vapautusliike Swapo sai vuonna 2004 noin 75 prosenttia äänistä sekä presidentin- että parlamenttivaaleissa.
Swapoa edustava presidentti Hifikepunye Pohamba on ehdolla uudelle kaudelle.
Parlamentin alahuoneen 78 paikasta on Swapolla 55. Toiseksi suurin puolue on Demokraattien kongressi, jolla on alahuoneessa 5 edustajaa. Loput paikat jakautuvat viiden pienpuolueen kesken ja 6 edustajaa on presidentin nimittämiä. (Lähde: Angus Reig Global Monitor)
Namibian historia:
Saksan siirtomaa 1890–1915.
Englannin hallinnassa toiseen maailmansotaan, jolloin siirtyi Etelä-Afrikalle. 1950-luvulla kehittynyt rotuerottelujärjestelmä ulottui myös Namibiaan.
YK:n huoltohallintoalueeksi 1966, mutta Etelä-Afrikka ei luopunut otteestaan.
Marxilainen sissiryhmä Swapo aloitti itsenäisyyssodan 1966.
YK julisti Etelä-Afrikan läsnäolon Namibiassa laittomaksi 1971.
Etelä-Afrikka luovutti 1988, ja maa alkoi valmistautua itsenäisyyteen YK:n erityisedustajan Martti Ahtisaaren johdolla.
Itsenäistyi 1990. (Lähde: Wikipedia)
lehti 