Ukrainassa on käyty jälleen ennätyksellisen likaista kampanjaa maan valmistautuessa sunnuntaina pidettävään presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen.
Kaukana on ollut suomalaishenkinen kohtelias sanailu siitä, katetaanko lautanen sekä presidentille että pääministerille.
Erityisesti presidentti Viktor Juštšenko ja pääministeri Julija Timošenko ovat halunneet särkeä toisiltaan saman tien koko astiaston.
Viiden vuoden takaisen oranssin vallankumouksen liittolaiset ovat julkisuudessa nimitelleet toisiaan varkaiksi, pummeiksi ja irtolaisiksi. Terävästä kielestään tunnettu Timošenko on lisäksi luonnehtinut ehdokkaista vahvimman, oppositiojohtaja Viktor Janukovitšin olevan ”pelkuri” ja ”heinäsirkkaparven edustaja”. Heinäsirkoilla Timošenko viittaa Janukovitšin taustalla oleviin itäukrainalaisiin suurliikemiehiin.
Janukovitšin leiristä on puolestaan levitetty lehtiin väitteitä, joiden mukaan Timošenkon kannattajat ovat raiskanneet lapsia kuuluisalla Artekin pioneerileirillä. Poliisitutkinnassa väite osoittautui perättömäksi.
Ukrainan jo vuosia jatkunut poliittinen riitely onkin halvaannuttanut lähes täysin maan päätöksenteon. Se ei ole ainakaan helpottanut Ukrainan ulospääsyä talouskriisistä, jossa se on kyntänyt syvemmällä kuin yksikään toinen IVY-maa. Maan kansantuotteesta hävisi viime vuonna yli kuudennes.
Ukrainan johto syytteleekin toisiaan laman huonosta hoidosta.
”Talouskriisi asuu hallituksen talon seitsemännessä kerroksessa, tarkkaan ottaen pääministerin työhuoneessa”, presidentti Juštšenko on ilmoittanut.
Tuki Natolle
syönyt kannatusta
Juštšenko käykin nyt epätoivoista poliittista selviämiskamppailua, sillä hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia tulla valituksi toiselle kaudelle. Gallupeissa hänen kannatuksensa on rypenyt pohjamudissa viiden prosentin tasolla.
Esimerkiksi kommunistipuolueen karismaattisena esiintyjänä tunnettu ehdokas Petro Šimonenko on ollut selvästi Juštšenkon edellä.
Nykyisen presidentin kannatusta ovat syöneet jatkuva, nationalistiseen politiikkaan nojautuva riitely Venäjän kanssa, Yhdysvaltain politiikan ja Ukrainan Nato-jäsenyyden kiivas kannatus ja ehdoton tuki Georgian kuumapäiselle presidentille Mihail Šaakashvilille.
Ukrainan tiedetään esimerkiksi toimittaneen aseita Georgialle, mitä Venäjä on pitänyt häikäilemättömänä provokaationa.
Lisäksi ilmassa on ollut epäilyjä, joiden mukaan Juštšenko olisi henkilökohtaisesti hyötynyt salamyhkäisistä sopimuksista, joilla venäläinen kaasu on jälleen saatu virtaaman Ukrainan alueen halki Eurooppaan.
”Kremlin
salaliitto”
Kisan kärkisijoilla onkin maan venäjänkieliseen väestöön nojaavan Alueiden puolueen ykkösmies Janukovitš, joka on kerännyt gallupeissa noin kolmanneksen kannatuksen. Kakkosena tulee Timošenko, jonka kannatus on ollut 17–25 prosentin luokkaa.
Molemmat ovat luvanneet parantaa suhteita Venäjään, mikä on saanut Juštšenkon syyttämään heitä osaksi yhtä ja samaa ”Kremlin salaliittoa”.
Janukovitšin keskeisiin lupauksiin kuuluu Ukrainan pitäminen Naton ulkopuolella. ”Ukraina on yksinkertaisesti ollut ja aikoo pysyä kaikkien sotilasblokkien ulkopuolella”, Janukovitš on linjannut kampanjan loppumetreillä.
Timošenkoa on poliitikkona luonnehdittu populistiksi, eikä turhaan. Hänen mielestään muun muassa korruptioon syyllistyneet virkamiehet voisi hyvin tuomita kuolemaan.
”Kadehdin joskus Kiinaa, jossa korruption hoitamiseksi katkotaan käsiä ja teloitetaan ihmisiä. Eurooppalaisena maana emme tietenkään voi käyttää tällaisia menetelmiä, vaikka kädet joskus syyhyävätkin”, Timošenko julisti kampanjoidessaan viime viikolla Krimillä.
Ketä Gazprom
äänestää?
Juštšenkon ja Timošenkon katkera riitely sekä Janukovitšin todennäköinen nousu seuraavaksi presidentiksi osoittavat, että oranssikumous on valumassa historian viemäriin.
Viiden vuoden takaisissa presidentinvaaleissa todistettiin rankkaa vilppiä Venäjän suosikkiehdokkaan, Janukovitšin hyväksi. Tämä johti massiivisiin mielenosoituksiin, joiden seurauksena vaalien toinen kierros uusittiin ja valtaan nousi Juštšenko. Tapahtumia ryhdyttiin kutsumaan oranssivallankumoukseksi mielenosoitusten tunnusvärin mukaan.
Tilannetta ei helpottanut sekään, että Venäjän tuolloinen presidentti Vladimir Putin meni ennen aikojaan onnittelemaan Janukovitšia vaalivoitosta.
Tällä kertaa Venäjä viestinyt, ettei se sekaannu naapurinsa vaaleihin.
Yhdentekevä valinta ei silti ole. Pääasia Venäjälle on, että Kremlin arkkivihollinen Juštšenko ei jatka.
Lisäksi Moskovasta on lähtenyt muitakin terveisiä. Esimerkiksi Janukovitš nähtiin kameroiden valokeilassa itänaapurin valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa.
Huomionarvoista on myös se, että tänä talvena on vältytty maiden väliseltä jo perinteeksi muodostuneelta kaasusodalta. Osapuolten ennen vuoden vaihdetta saavuttama kaasusopu pelaakin nimenomaan Timošenkon pussiin, sillä sopimuksen saivat aikaan Putin ja Timošenko.
Tämän takia Venäjän lehdet ovatkin ilkkuneet Gazpromin antaneen ennakkoäänensä Timošenkolle.
uutiskirje 
