Kesäisen Veikkausliigakauden alun myötä myös jokakeväinen keskustelu Veikkausliigan yleisömääristä on herännyt talviuniltaan. Alkukaudesta katsojamäärät ovat olleet ajoittain jopa surkeita ja muutamat seurat ovat turvautuneet yleisön kosiskelussa perin erikoisiin ratkaisuihin. Pienet katsojamäärät ihmetyttävät, sillä pelin taso on ollut alkukaudesta erinomaista ja sarja tasaisempi kuin vuosiin. Kaipaavatko suomalaiset todella ottelutapahtumiin väliaikaohjelmaa, vai seuraammeko ottelumme mieluummin turvallisesti kotisohviltamme? Emmekö me olekaan urheilukansaa?
Vanha klisee suomalaisista menestyskansana pitää valitettavan tarkasti kutinsa. Mikäli paikallinen seura menestyy, sitä myös seurataan. Mestaruus, menestyminen eurocupeissa tai vaikkapa nouseminen pääsarjaan aiheuttaa usein yleisöpiikin, joka tylsyy valitettavan nopeasti.
Hyvänä esimerkkinä toimikoon toissa kauden mestarijoukkue Turun Inter. Toistaiseksi ilman kotivoittoa olevan Interin kotiotteluiden katsojakeskiarvo on katastrofaalinen 1527. Vertailuna naapuriseura, jo vuosia ilman menestystä elänyt TPS, on vetänyt alkukaudesta samaiselle stadionille sarjan suurimman, lähes viidentuhannen katsojakeskiarvon.
Suomalaisia pääsarjaseuroja tuntuu vaivaavan ylimielinen asenne kannattajiaan kohtaan.
Veikkausliigan laadukas televisiointi on kaksiteräinen miekka. UrhoTV: n jalkapallolähetykset ovat olleet selostusta lukuun ottamatta melko korkeatasoisia. Monikamerakuvaus, hidastukset ja tunnelmapalat kentän laidalta näyttävät sinänsä hyvätasoisen liigan edullisemmassa valossa kuin ennen.
Ne jalkapallon ystävät, jotka eivät kykene saapumaan paikan päälle peliä seuraamaan, pääsevät turvallisesti kotisohvalta näkemään kotimaista huippujalkapalloa. Juuri tässä piilee vaara: lämmitettyihin jäähalleihin, isoihin parkkialueisiin ja jonottomaan olueeseen tottuneet jäävät seuraamaan otteluita sohviinsa sen sijaan, että tulisivat paikan päälle seuraamaan mainettaan parempaa suomalaista huippujalkapalloa.
Kuinka paljon oheisohjelmaa jalkapallo-otteluun tarvitaan? Tarvitaanko ottelun alkuun ja tauolle pikkutuhmaa aikuisviihdettä tai paikallisten nuorten rock-yhtyeitä? Missä ovat lippujen huokeat hinnat, lipunmyynnin sujuvuus, makkaroiden ja olueiden helppo saatavuus sekä edullinen hinta, katetut katsomot tai erilliset kannattajasektiot?
Kannattajien tehtävä ei ole luoda otollisia olosuhteita seuran katsojamäärille, vaan seurojen tulisi tehdä kaikkensa pitääkseen uskolliset kannattajansa katsomoissa. Näin ei valitettavasti kuitenkaan tapahdu, sillä tunnelman ja otollisten olosuhteiden luominen tuntuu kaatuneen nykyisellään liikaa juuri kannattajien harteille. Suomalaisia pääsarjaseuroja tuntuu vaivaavan ylimielinen asenne kannattajiaan kohtaan.
Valitettava totuus on, että seurat saavat valtaosan tuloistaan sponsoreiltaan. Ottelutapahtumien kehittäminen ei siis sinänsä liene prioriteetti yhdellekään seuralle.
Toivottavasti kuitenkin kesän helteet tuovat väkeä Veikkausliigakatsomoihin, löytyy otteluista oheisohjelmaa tai ei. Kyllähän yleisö tunnelmaa tuo, jos ei muuta. Voidaanko sarjan yleisökeskiarvoa pitää ainoana tason mittarina? Eivätkö pelin taso tai kasvava pelaajaliikenne ulkomaille kuvaa tätä paremmin? Monen mielestä ei.
Viikon Vakiolapulla on tarjolla otteluita kotimaan kolmelta korkeimmalta sarjatasolta. Veikkausliigan otteluista kohteessa 2 kohtaavat Jyväskylän Jalkapalloklubi ja Turun Inter. Surkeasti kautensa aloittanut Inter joutuu otteluun ilman pelikieltoon itsensä hölmöillyttä maalitykkiään Timo Furuholmia. Tälle kaudelle vahvistunut JJK taas on pelannut alkukauden viime kierrosten ailahtelua lukuun ottamatta varsin passelisti. JJK nipistää niukalla maalin erolla voiton Interistä. Merkiksi siis ykkönen.
Ykkösen puolella kohteessa 5 sarjanousua tavoitteleva Viikingit matkustaa Mikkeliin paikallisten Palloilijoiden vieraaksi. Itä-Helsinkiläisten pelillinen herääminen on vain ajan kysymys, miksei kelloa voisi laittaa soimaan jo Mikkelissä? Merkiksi kohteeseen kakkonen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 6.6.2010 kello 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1, 2 (X), 2, 1 (X), 1, 2 (X), 1 (X), 2 (1), 1 (X), 2, 1.
lehti 