Viimeinen sana
”Haluatko lapsesi kouluun jossa kukaan, eikä ainakaan maahanmuuttaja häiritse opetusta?”
Lainaus ei ole miltään vihaa tihkuvalta internetin keskustelufoorumilta, ei sanomalehden tekstiviestipalstalta eikä myöskään perussuomalaisen hörhön analyysiä yhteiskunnan tilasta.
Haastavan kysymyksen blogissaan esittänyt Harry Bogomoloff kuuluu Helsingin ja kokoomuksen kermaan. Helsingin kokoomus arvostaa jäähallin toimitusjohtajan tietoja ja taitoja niin paljon, että mies toimii tätä nykyä kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana.
Bogon kantti ei pitänyt loppuun saakka. ”… eikä ainakaan maahanmuuttaja…” on myöhemmin poistettu kirjoituksesta, mutta kuvakaappaus alkuperäisestä on tallella. Myös haikailu suojeluskunnan perustamiseksi on myöhemmin muuttunut järjestyspartioinniksi.
Kirjoituksessaan Bogomoloff ei väitä mitään, vaan esittää kysymyksiä tyyliin ”haluatko, että terveydenhoidossa tarvittavat eurot käytetään maahanmuuttajien etuisuuksiin?”
No eihän sitä kukaan halua. Mutta maahanmuuttajien etuisuuksiinko Helsingin terveysbudjetti todella nykyään käytetään?
Timo Soini on ollut tuskastunut siitä, että häntä vaaditaan vastuuseen kaiken maailman hörhöjen tekemisistä.
Soini vastatkoon liekeistä, joita on ollut sytyttämässä, mutta samanlaista vastuuta on alettava peräämään jatkossa myös Jyrki Kataiselta. Kokoomuksen virallinen maahanmuuttopolitiikka on suvaitsevaista ja liberaalia, mutta samaan aikaan puolue kalastelee täysin rinnoin myös Soinin vesillä. Yksi Bogomoloff on vain pisara meressä puolueen nuorten leijonien paukuttaessa nuivaa maahanmuuttokritiikkiään.
Tapahtuu juuri se, mikä oli pelättävissäkin. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu on nostamassa Suomen tulevien haasteiden kannalta ei edes viidennen luokan asiaksi yltävän maahanmuuton eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Ja ääriasenteet hiipivät vähitellen myös vastuullisten puolueiden ohjelmiin. Tässä suhteessa kokoomus ei pelaa edes niillä kuuluisilla kaksilla korteilla, vaan kokonaisella korttipakalla.
Kokoomus vapautui ulkopoliittisesta hallituspaitsiosta vuonna 1987. Se oli oikein, sillä millään ulkovallalla ei saa olla sanomista Suomen hallituksen kokoonpanoon.
23 vuotta on kulunut. Kokoomus voisi nyt oikeutetusti sanoa muuttaneensa kaiken. Vuonna 0 e.k.k. (ennen Kansallista Kokoomusta) meiltä puuttuivat leipäjonot, pitkäaikaistyöttömät, terveydenhuollon epätasa-arvo, valtavat tuloerot sekä pysyvä ja periytyvä huono-osaisuus. Nyt nämä kaikki ovat täällä eikä piisaakaan.
Perussuomalaiset voivat saada seuraavaan eduskuntaan jopa 20 kansanedustajaa. Silläkään joukolla ei saa meteliä, häiriköintiä ja änkyröintiä isompaa vahinkoa aikaan, ja luonteensa mukaisesti puolueen suurvoitto sulaa yhdessä vaalikaudessa.
On nähtävä metsä puilta. Todellinen ongelma on kokoomus ja sen suunnaton vaikutusvalta. Siksi todellinen haaste on estää Jyrki Kataisen nousu pääministeriksi, koska kokoomus on pitkälti bogoomus.