Kertakäyttömusaa suoltavat soittolistat ovat tehneet radiokanavien tarjonnan masentavan yksipuoliseksi. Vanhan ajan sävelmiä kuulee liian harvoin. Historiallisten äänilevyjen uudelleenjulkaisut ovatkin ilahduttava ilmiö. Vastikään ilmestyi Suomalainen elokuvamusiikki -sarjan ensimmäinen levy, joka sisältää harvinaisuuksia vuosilta 1931–1936. Sen toteuttivat tutkija Juha Seitajärvi ja Artie Music Oy.
Uuteen levysarjaan tullaan valitsemaan enemmän vähemmän tunnettuja sävellyksiä kuin tuttuja iskelmiä, sillä niistä on aiemmin ilmestynyt useampikin kokoelma. Näin vanhoilta savikiekoilta saadaan pelastettua katoamisen vaarassa olevia levytyksiä.
Sarjan aloittaa Georg Malmsténin mainio foxtrot Tui, tui, Tuulikki. Säveltäjä itse esitti sen maamme ensimmäisessä pitkässä äänielokuvassa Sano se suomeksi (1931), joka oli merkittävä teos monessakin mielessä. Oman maan laulun ja kielen kuuleminen valkokankaalla nosti positiivisella tavalla yleisön kansallista itsetuntoa. Laman ja amerikkalaisen massatuotannon kanssa painivan elokuva-alamme se rohkaisi kalliisiin äänifilmin laitehankintoihin.
Suosituin lajityyppi oli komedia ja musiikki sen mukaista.
Äänielokuva siivitti säveltäjien lisäksi monen artistinkin menestystä. Esimerkiksi operettitähti, talvisodassa kaatunut Arvi Tikkala ei esiintynyt kertaakaan valkokankaalla, mutta menestyselokuva Vaimokkeen iskelmien levyttäminen vuonna 1936 nosti hänet ennennäkemättömään suosioon.
Mollivoittoisena pidetyn Suomen kansan elokuvamusiikki soi 1930-luvun alussa pääasiassa duurissa. Suosituin lajityyppi oli komedia ja musiikki sen mukaista. Vaikeina aikoina ei vaikerrettu vaan yritettiin luoda uskoa onnelliseen tulevaisuuteen. Välittyivätkö elokuvamusiikissa ollenkaan työttömyys tai muut yhteiskunnalliset ongelmat?
– Lamaa hyvin kuvaavassa Onnenpotkussa (1936) kaikuu ajan epävarmuus. Olavi Karun ja R.R. Ryynäsen kaihoisassa valssissa Syksyn tullessa soi työttömäksi jääneen ja pakkasessa värjöttelevän arkkitehdin epätoivo. Ulkona palelevassa laulavassa kerjäläisessä ruumiillistuu lama-ajan koko kurjuus, Juha Seitajärvi toteaa.
Seitajärven toimenkuvaan kuuluu Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (KAVA) musiikin tutkimisen lisäksi myös kotimaisen elokuvan tiedonkeruu.
KAVA täydentää ja korjaa Suomen kansallisfilmografian pohjalta tietokantaansa. Eri paikkakunnilta ympäri Suomea kerätään tietoa elokuvien kuvauspaikoista, paikallisista esiintyjistä ja muista elokuvissa työskennelleistä henkilöistä. Lisäksi kerätään muisti- ja perinnetietoa.
Oletko itse tai onko joku sukulaisesi tai tuttavasi esiintynyt jossakin kotimaisessa elokuvassa? Tiedätkö suomalaisten elokuvien tekijöistä tai kuvauspaikoista? Kerro arvokas tietosi Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tutkijalle. Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse Juha Seitajärveen (juha.seitajarvi@kava.fi), puhelimitse 09 – 615 40217 tai 045 – 657 7383 sekä postitse Kansallinen audiovisuaalinen arkisto/Seitajärvi, PL 16, 00501 Helsinki. Lisätietoja kotimaisen elokuvan tiedonkeruusta löydät osoitteesta www.kava.fi.
lehti 