Palkkiotoimikunnan päätös nostaa nykyisen eduskunnan palkkioita 1,5 prosentilla ja seuraavan eduskunnan 6,5 prosentilla on aiheesta tuomittu. On irvokasta esittää kansanedustajien palkkioihin minkäänlaista korotusta tilanteessa, jossa leikataan kuntien menoja eripuolilla Suomea, myös Kymenlaaksossa, ja köyhien ihmisten osuus lisääntyy.
Palkkiotoimikunnan jäsenten: Kelan entisen pääjohtajan Pekka Tuomiston, PAM:n entisen puheenjohtajan Maj-Lis Remahlin ja EK:n entisen johtajan Seppo Riskin arviointikyky petti. Tämä ei ollut eduskunnalle eduksi, varsinkaan vaalirahoitussotkujen jälkeen.
Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen halutaan leikata valtion menoja ja valtionvarainministeri Katainen ilmoittikin, ettei lähde hallitukseen, joka ei tee leikkauslistoja. On tärkeää avoimesti kertoa, mitä valtion menoja kukin haluaa vähentää.
Nykyinen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen.
Vuonna 2000 eduskunta siirsi äänestyspäätöksellä palkkioistaan päättämisen ulkopuoliselle toimikunnalle. 132 kansanedustajaa äänesti esityksen puolesta, meitä vastaan äänestäneitä oli 29, yksi tyhjä. Poissa oli 37 edustajaa. Tämä oli viimeinen kerta, kun eduskunta otti kantaa palkkioihinsa.
Kansanedustajien palkkiot ovat riittävän suuret, tarkasteluvaraa olisi lähinnä alaspäin. Palkkioita arvioitaessa on arvioitava ihmisten keskipalkkaa, ei esimerkiksi yritysjohtajien kohtuuttomia palkkoja ja bonuksia.
Eduskunnan on torjuttava suunnitellut palkkionkorotukset. Palkkion määrittämisen säännöt on uudistettava ja eduskunnan on otettava vastuu palkkioidensa suuruudesta. Nykyinen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen, läpinäkyvä eikä uskottava.
uutiskirje 
