Nyt kun eduskuntavaalit alkavat näkyä aiemmin kuin koskaan tiedotusvälineissä, tulee kirjoituksen otsikko erityisesti mieleen. Sodan jälkeen maa oli lyöty monin eri tavoin. Silti eduskunta pääsi todelliseen lainsäädäntätyöhön nopeasti.
40- ja 50-luvut olivat kulta-aikaa tavallisen kansan osalta perusturvan, lapsilisien, koulupolitiikan, lomalakien, sairasvakuutuksen ja monen muun lain alkutahtien laadinnassa. Kuvaavaa ajan hengelle oli, kun Skdl:n kansanedustaja Hertta Kuusinen vaati lapsilisäjärjestelmää maahan, huudahti Kokoomuksen edustaja, että pitääkö lapsen teostakin alkaa maksaa? Tämän päivän jupit pitävät koko järjestelmää Kokoomuksen aikaansaannoksena.
Tuolloin Suomessa oli kolme suurta puoluetta: Skdl, Maalaisliitto ja Sdp. Skdl oli jopa suurin puolue yhden vaalikauden.
Nämä kolme puoluetta olivat ne, jotka eri tavoin loivat mainitut merkittävät järjestelmät maahan. Siitä järjestelmästä alettiin puhua pohjoismaisena hyvinvointijärjestelmänä. Kokoomus puolestaan oli johtava voima vastaan panevana liikkeenä. Nyt 2000-luvulla se myös johtaa järjestelmän alasajoa.
Kolmesta suuresta Keskusta ja Sdp ovat säilyttäneet asemansa, mutta Skdl:n perillinen Vasemmistoliitto kamppailee kannatuksesta Vihreiden ja Perussuomalaisten tasolla.
Miksi näin on käynyt? Kyllä Vasemmistoliiton tavoitteet ja ohjelmat ovat vähävaraisille, opiskelijoille, vanhuksille ja työttömille sopivia, mutta jokin on poskellaan. Onko puoluekentän vasemmalla tapahtunut se, että väki on päässyt Ladan ratista Toyotan ohjaimiin? Kun diggaa Kataista ja Soinia saa ehkä mieleensä jotain lisäarvoa. Väliäkö sillä vaikka äänestää omia etujansa vastaan.
uutiskirje 
