Me suomalaiset olemme vahingoniloista ja kateellista kansaa. Suurinta nautintoa meissä tuntuu aiheuttavan maailmalle lähteneiden paluu kotimaahan saavuttamatta jäänein tavoittein. Heitä pidämme epäonnistuneina tuhlaajapoikina.
Hauskinta on jälkiviisaasti päästä sanomaan arvanneemme epäonnistumisen ennalta. Näkihän tuosta jo matkan päähän, ettei siitä ole onnistumaan. Toivottavasti oppi epäonnistumisestaan jotain, kun niin maailmanmiehen elkein maailmalle lähti.
Jalkapallo on valtava laji, jossa kilpailu huipulla on äärimmäisen kovaa.
Nuoret suomalaisfutaajat lähtevät nykyään yhä enenevissä määrin ulkomaille kehittyäkseen jalkapalloilijoina, sekä etsimään uusia elämyksiä ja kokemuksia. Usein nuori ei pysty saavuttamaan matkallaan peliaikaa ja palaa takaisin kotimaahan.
Vaikka paikka joukkueesta olisikin jäänyt saavuttamatta, on nuori sekä pelaajana että ihmisenä kypsempi kuin ennen lähtöään. Suomessa kuitenkin vääräleuat tuomitsevat kotimaahan palaavan nuoren pelaajan epäonnistujaksi, menneen talven lumeksi. Huutelut maitojunalla palaamisesta raikuvat niin katsomoissa kuin keskustelupalstoillakin.
Viime vuosina kotimaahan ulkomaisista seuroista palanneita nuoria lahjakkuuksia on runsain määrin. Lähes poikkeuksetta he ovat onnistuneet tuomaan mukanaan kotimaahan uudenlaista osaamista ja kovuutta, niin pelaamiseen kuin harjoitteluunkin.
Aika ulkomailla ei missään nimessä ole mennyt hukkaan. Päinvastoin, nuorten pelaajien mukanaan tuoma tietotaito on äärimmäisen hyödyllistä jokseenkin pysähtyneessä suomalaisessa jalkapalloelämässä.
Viime ajoilta paras esimerkki nuoresta paluumuuttajasta on kesällä Suomeen palannut Teemu Pukki. Parikymppinen Pukki palasi muutaman Sevillan organisaatiossa vietetyn vuoden jälkeen Veikkausliigaan, joukkueeksi valikoitui lukuisista vaihtoehdoista HJK. Pukki ei onnistunut vakiinnuttamaan pelipaikkaansa Sevillan ykkösjoukkueessa ja päätti hakea peliaikaa ja -tuntumaa kotimaasta.
Heti hänen paluunsa jälkeen vääräleuat aloittivat vanhan laulunsa maitojunalla palaamisesta ja menetetystä lahjakkuudesta. Kritiikistä huolimatta Pukki on ollut täällä pelaamissaan otteluissa loistava.
Toisin kuin yleisesti maassamme ajatellaan, kotimaahan ja Veikkausliigaan tai alempiin sarjoihin palaaminen ei ole nuorelle pelaajalle häpeäksi. Jalkapallo on maailmanlaajuisesti valtava laji, jossa kilpailu ylimmällä huipulla on äärimmäisen kovaa. Lahjakkaimmallekaan pelaajalle säännöllisen peliajan saaminen huippuseuroissa ei ole itsestään selvää, eivätkä parhaimmatkaan onnistu kaikissa seuroissa.
Real Madridilla oli muutama vuosi sitten joukkueellinen hollantilaisia huippunimiä riveissään. Näistä ei kukaan sen suuremmin seurassa onnistunut. Nyt samat pelaajat ovat avauskokoonpanon miehiä Interissä, Bayernissa, Tottenhamissa ja Schalkessa.
Mistä tuo ajatus paluusta kotimaan kentille häpeällisenä asiana oikein kumpuaa? Maamme jalkapallo- ja joukkueurheilukulttuurin ohuus, heikoissa kantamissa tällä hetkellä oleva urheilujournalismi ja kaiken kaikkiaan äärivaatimaton, sairaalloisen nöyrä ja itsesääliin taipuva kansanluonteemme lienevät tämän aiheuttaneet.
Vaikka aidan takana oleva ruoho olisikin vihreämpää, ehkä turhasta vaatimattomuudesta tulisi päästä eroon. Itsensä peilaaminen toisiin ja heidän suorituksiinsa on pitkän päälle raskasta. Annetaan nuorille lahjakkuuksille aikaa ja tilaa kehittyä myös Suomessa, eikä ajeta heitä väkisin jalkapallopalkkasotureiksi maailmalle.
Vakiokierroksella kohteessa 4 kohtaavat Birmingham ja Blackpool. Birmingham on kompuroinut liigassa, eikä ole onnistunut voittamaan viimeiseen kuuteen otteluun. Sarjanousija Blackpool taas on yllätysvalmis nippu, joka voi hyvänä päivän laittaa, kärkijoukkueita lukuun ottamatta, vastustajansa koville. Kohteen kakkonen on hyvä varmistaa ristillä.
Kohteen 5 ottelu käydään West Bromwichin ja Fulhamin välillä. West Bromwich on suoriutunut alkukaudesta melko mukavasti, kun taas Fulham rämpii neljän voitottoman ottelun suossa. Merkiksi ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 23.10. klo. 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1 (X), 2 (X), 1, 2 (X), 1, 1, X (1), 1, 1 (X), 1, 1 (X), 1, 1.