KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kansalaisaloite Euroopan unionille?

Europarlamentin vasemmistoryhmän puheenjohtaja Lothar Bisky.

Europarlamentin vasemmistoryhmän puheenjohtaja Lothar Bisky. Kuva: Willi Wallroth

Kalevi Suomela
25.10.2010 10.05

Syykuun 15. päivänä Europarlamentin vasemmistoryhmä GUE/NGL oli kutsunut koolle kuulemistilaisuuden Brysseliin. Aiheena oli EU:n demokratiaa lisäämään tarkoitettu kansalaisaloite. Kuulemistilaisuuden tarkoituksena oli vauhdittaa asian etenemistä. Mielenkiintoa asiaa kohtaan olikin runsaasti.

Vasemmistoryhmän Europarlamentin tiloista varaama lähes kolmen sadan ihmisen sali oli täynnä viimeistä istumapaikkaa myöten. Se on melkoinen määrä ihmisiä kun ottaa huomioon, että tilaisuuden osanottajia oli tullut lähes kaikista EU-maista, ei vain Brysselissä asuvia kansainvälisten järjestöjen lobbareita.

Kansalaisaloitteen käyttöönotto EU:ssa sisältyi jo vuoden 2000 Lissabonin strategiaan, mutta asia on edennyt hitaasti. Viime vuonna hyväksytty Lissabonin sopimus pani asian uudestaan liikkeelle. Tarkoitus on lisätä demokratian toteutumista unionissa antamalla EU-kansalaisille suora mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vasemmisto-ryhmän järjestämässä tilaisuudessa kansalaisaloitteen käyttöön otto sai jakamattoman kannatuksen.

Lissabonin sopimuksen mukaan komissio voi ottaa aloitteen tutkittavaksi, jos sillä on vähintään miljoona allekirjoittajaa, jotka tulevat vähintään yhdestä kolmasosasta EU:n jäsenmaita. Komissio on nyt laatinut ehdotuksen pelisäännöiksi, joissa määritellään, miten eurooppalaiset voisivat käyttää aloiteoikeuttaan.

Ehdotuksen mukaan kustakin EU-maasta vaadittavan allekirjoitusten määrän olisi oltava suhteessa maan kokoon ja sen europarlamenttiedustajien määrään, joka kerrottaisiin luvulla 750. Näin pienimmistä maista olisi saatava vähintään 4 500 allekirjoitusta ja suurimmasta eli Saksasta vähintään 72 000.

Kansalaisaloitteen järjestäjän olisi pyydettävä komissiota tarkistamaan aloitteen hyväksyttävyys, kun kolmesta jäsenmaasta on kerätty yhteensä 300 000 allekirjoitusta. Silloin komissio päättäisi, kuuluuko aloite sen toimivaltaan. Sen jälkeen aloitteen järjestäjillä olisi vuosi aikaa kerätä tarvittava määrä allekirjoituksia.

Jos aloite saisi riittävän kannatuksen, komissiolla olisi neljä kuukautta aikaa tarkastella sitä. Sen olisi tuossa ajassa ratkaistava, tekeekö se lainsäädäntöehdotuksen, käynnistetäänkö asiasta tutkimus vain päättääkö se olla ryhtymättä mihinkään jatkotoimiin. Komission olisi perusteltava päätöksensä julkisesti.

Väärinkäytön ja petosten välttämiseksi allekirjoittajien olisi keruuadresseissa ilmoitettava kotiosoitteensa, syntymäaikansa, kansalaisuutensa sekä passiin tai henkilökorttiin merkitty henkilötunnus. Kansalaisaloitteen järjestäjän olisi myös ilmoitettava aloitteen rahoittajat. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotetut säännöt ennen tämän vuoden loppua, ensimmäiset aloitteet voitaisiin tehdä jo vuonna ensi vuonna.

Vasemmistoryhmän järjestämässä kuulemistilaisuudessa kansalaisaloitteen käyttöön otto sai ymmärrettävästi jakamattoman kannatuksen. Sen sijaan institutionaalisista suhteista ja hallinnosta vastaava komissaari Maros Sefcovic ei juurikaan saanut tukea selostaessaan, minkälaiset pelisäännöt komissio oli suunnitellut kansalaisaloitteelle käytännössä. Komission suunnittelemia pelisääntöjä pidettiin yleisesti liian jäykkinä.

Eniten kritiikkiä sai osakseen komission ehdotus siitä, mitä kaikkea allekirjoittajan olisi kirjoitettava adressiin. Varsin yleisesti puhujat olivat sitä mieltä, että nimikirjoitus, nimen selvennys ja kotipaikka riittävät. Varsinkin britit, joilla kotimaassaan on suuri kiista henkilötodistuksista, pitivät täysin kohtuuttomana vaatimusta henkilötunnuksen vaatimisesta. Kotiosoitteen vaatimista pidettiin myös yleisesti byrokraattisena ja tarpeettomana.

Yleisesti ajateltiin, että nimien keruu olisi tehtävä teknisesti helpoksi. Väärinkäytösten vaaraa pidettiin epätodennäköisenä, ja miljoonan nimen keräysurakassa myös merkityksettömänä vaikka joku innoissaan allekirjoittaisikin adressin pariin kertaan.

Yksi visainen pähkinä purtavaksi, on aloitteeseen osallistuminen netissä. Siellä houkutus moninkertaiseen osallistumiseen saattaisi olla suurempi kuin niillä, jotka kirjoittavat nimensä paperiadressiin. Kaikki – myös komissio – ovat kuitenkin sitä mieltä, että osallistumismahdollisuus netissä on turvattava.

Aiottua sääntöä aloitteen hyväksyttävyyden tarkistamisesta pidettiin myös yleisesti omituisena. Yleinen oli ajatus, että keräyksen käynnistäjillä tulisi jo ennen nimienkeruukampanjan käynnistämistä olla mahdollisuus tarkistuttaa, kuuluuko aloite EU:n toimialaan ja komission aloitevallan piiriin. On siis huomattava, että kansalaisaloitteet eivät voi koskea EU:n perussopimusten muuttamista, koska komissiolla ei ole sellaisessa asiassa aloitevaltaa.

Hyväksytyistä ja käynnissä olevista aloitekampanjoista tulee komission ehdotuksen mukaan olemaan luettelo komission web-sivustolla. Mutta se ei tietenkään ratkaise sitä nimenkeruun käynnistäjien haastetta, miten hankkia mahdollisimman suuri tunnettuus ja tuki aloitteelle. Yleisesti todettiinkin, että kampanjointi vaatii melko runsaasti rahaa. Se puolestaan nostaa esiin kysymyksen rahoituksen läpinäkyvyydestä.

Kuulemistilaisuudessa käytettiin myös monta puheenvuoroa osallistujien ikärajasta. Monet kannattivat sen laskemista 16 ikävuoteen. Nämä puheenvuorot olivat kuitenkin turhia, sillä Lissabonin sopimuksessa aloiteoikeuden käyttäjiksi määritellään EU-kansalaiset. Asia ei siis ole komission päätettävissä. Täysi-ikäisyys-ikäraja on melkein kaikissa EU-maissa 18 vuotta. Vain Itävalta tekee poikkeuksen. Siellä se on 16.

Kuulemistilaisuudessa europarlamentin va-semmistoryhmää edustivat sen puheenjohtaja Lothar Bisky ja neljä ryhmän MEP:iä. Kaikki muut panelistit neljässä eri sessiossa edustivat monia eri tahoja: europarlamentin toisia poliittisia ryhmiä, ammattiliittoja, ihmisoikeusjärjestöjä – ja komissiota. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja edustava. Se antoi selvän viestin, että kansalaisaloitteella on periaatteessa laaja poliittinen ja kansalaisjärjestöjen tuki. Pelisääntöjen viilaamisessa näyttää kuitenkin vielä olevan vaivaa.

Kivuliaasti syntyneen Lissabonin sopimuksen jälkeen EU tuskin palaa kovin pian niin sanottuihin institutionaalisiin kysymyksiin, joihin kansalaisaloitekin kuuluu. On kuitenkin selvää, että kansalaisaloitteen lisääminen EU:n instituutioihin ei lopeta keskustelua EU:n demokratian kehittämisestä. Suuri kysymys on esimerkiksi se, miten ja milloin komission parlamentaarista vastuuta europarlamentille lisätään. Pieniä askelia tähän suuntaanhan on jo otettu.

Kunkin jäsenmaan – Suomenkin aivan erityisesti – näkökulmasta europarlamentti näyttäytyy EU-vaaleissa foorumina, johon pyritään vielä paljon enemmän kansallisin kuin poliittisin tunnuksin ja lupauksin. EU:n demokratisoiminen edellyttää sen politisoitumista, eurooppalaisia poliittisia puolueita ja niiden ohjelmia. Tämä kehitys tuskin etenee merkittävästi ennen kuin komission nykyistä suurempi parlamentaarinen vastuu europarlamentille toteutuu.

Kansalaisaloite EU:n instituutiona merkitsee joka tapauksessa askelta eteenpäin. Se antaa ihmisille aiheen puhua EU-politiikasta muulloinkin kuin EU-vaalien yhteydessä – ja yksityiskohtaisesti konkreettisista asioista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään