Ylen viime perjantaina julkistama mielipidetiedustelu kertoo siitä, mitä on suomalaisessa poliittisessa ilmapiirissä ollut aistittavissa jo pitkään. Perussuomalaisten gallup-kannatus nousee kohisten erityisesti päähallituspuolue keskustan ja pääoppositiopuolue SDP:n kustannuksella. Myös kokoomus vuotaa perussuomalaisiin päin.
Puheenjohtaja Timo Soini on tietysti onnensa kukkuloilla. Hänellä on aloite käsissään, mutta hänen ei tarvitse tehdä mitään, hymyillä vain aurinkoisesti aina kun kamera suunnataan kohti. ”Voittajien” puolelle on nyt tungosta. Puheenjohtaja pohtineekin ministeripaikkojen ohella sitä, mistä löytyvät ne noin 30 sopivaa ja hallittavissa olevaa ehdokasta, jotka tuoreilla kannatusluvuilla menisivät läpi.
Kun trendi on jatkunut samana jo pitkään, niin kannatussiirtymiä ei ole syytä epäillä. Äänestystilanne on tietysti toinen, gallupkannatuksen muutokset eivät välttämättä realisoidu vaaliuurnilla. Vaaleihin on vajaa puoli vuotta aikaa. Kaikkea voi tapahtua.
Puoluejohtonsa juuri uusinut, päähallituspuolue keskusta on erityisen tukalassa tilanteessa. Puheenjohtaja-pääministeri Mari Kiviniemen tuskan aisti Radio Suomen Pääministerin haastattelutunniltakin, jossa hän yritti kiertää kaikki vähänkin hankalat kysymykset. Perussuomalaiset hengittävät niskaan vain 3,3, prosenttiyksikön päässä.
Keskustan oman, ex-pääministeri Matti Vanhaseen liittyvän uskottavuuskriisin lisäksi puolue kärsii hallituksen kehnoista päätöksistä, kuten epäonnistuneesta jätevesiasetuksesta, kuluttajia kuppaavasta energiaverouudistuksesta tai Kreikan apupaketista. Näistä pinnat ropisevat Soinin laariin, vaikka molemmat vasemmistopuolueet olivat vastustamassa hallituksen politiikkaa samassa rintamassa.
Vasemmistoliiton osalta on merkittävää se, että puolueen kannatus näyttäisi muista ”vanhoista” puolueista poiketen kääntyneen lievään nousuun. Perussuomalaiset eivät näytä vetävän vasemmistoliittolaisia puoleensa samalla tavalla kuin tapahtuu suurissa puolueissa.
Kun hätä on suuri, niin silloin turvaudutaan helposti paniikkiratkaisuihin. Nokittelu on yksi merkki siitä, mutta se kääntyy yleensä nokiteltavan voitoksi.
Vaalikampailu on itse asiassa jo alkanut. Hallituskaan ei aio enää tehdä mitään suuria päätöksiä. Tilanne on kuin amerikkalaisessa rikoselokuvassa. Kaikkea mitä sanot tai teet voidaan käyttää puoluetta vastaan – ja ehkä puolestakin.