STTK:lainen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer teki selvityksen laitospaikkojen vähentämisen vaikutuksista kotihoitoon. Syy selvityksen tekemiseen oli huoli kotihoidon tilasta. Selvityksen mukaan kotihoito on todellisessa kriisissä. Kotihoitoon on resurssoitu aivan liian niukasti henkilökuntaa ja se on katkeamispisteessä.
70 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee työnsä kotihoidossa raskaaksi ja 44 prosenttia epäilee työkykynsä säilymistä seuraavien kahden vuoden aikana. Asiakkaan luona käytettävä aika on rajattu minimiin ja erityisen raskaaksi työntekijät kokevat eettisyyden kanssa painimisen sekä fyysisen, usein ahtaissa tiloissa tapahtuvan, nopeatahtisen hoitamisen.
Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja kotiin annettavia palveluja lisätään. Kotihoidossa hoidetaan entistä haasteellisempia ja huonokuntoisempia asiakkaita. Laki ei määrää kuinka paljon hoitohenkilökuntaa kotihoidossa täytyy olla eikä henkilöstömitoitus tällä hetkellä vastaa nykyistä hoitoisuustasoa. SuPer vaatiikin henkilöstömitoituksia lakisääteisiksi.
Kotihoidon työntekijät kokevat riittämättömyyttä, jopa häpeää, koska joutuvat tinkimään eettisistä periaatteistaan jokaisella asiakaskäynnillään. Työ ei näin ollen ole palkitsevaa. Jatkuva huoli asiakkaista, myös vapaa-ajalla, on raskasta. Vastaajista 56 prosenttia ilmoitti, ettei poissaolevan työntekijän tilalle saada tai oteta säästösyistä sijaista. Tämä johtaa työntekijöiden uupumiseen. Asiakkaan luona käytettävä aika on rajattu minimiin, joka vaikuttaa asiakkaiden saamaan hoidon laatuun. Kyselyyn vastanneiden mukaan kotihoidossa hoidetaan paljon huonokuntoisia vanhuksia, joiden paikka olisi muualla.
Selvityksen tuloksena syntyi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin toimenpide-ehdotukset kotihoitoon.
Kyselyyn vastanneet toimivat yhdistetyssä kotihoidossa, kotisairaanhoidossa tai kotipalvelussa. Selvitys toteutettiin 25.10.–14.11.2010 välisenä aikana ja vastauksia saatiin 1 014.
lehti 