Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa on lisääntynyt. SAK:ssa kehitystä seurataan huolestuneina.Yhä yleistyvät työvoiman pitkät alihankintaketjut ja vuokratyö tarjoavat mahdollisuuksia työntekijöiden hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle.
– Mitä kauempaa työntekijä tänne tulee ja mitä heikommin hän tuntee suomalaista työelämää, sitä suurempi on riski tulla hyväksikäytetyksi, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka muistuttaa.
Puutteellinen kielitaito heikentää usein ulkomaalaisen työntekijän muutenkin heikkoa asemaa.
– Kiskonnantapaista työsyrjintää esiintyy etenkin työpaikoilla, joilla työntekijän turvana ei ole luottamusmiestä eikä työsuojeluvaltuutettua. Siksi on ensiarvoisen tärkeää lisätä ja tehostaa viranomaisvalvontaa. Myös ammattiliittojen valvonta- ja tiedonsaantioikeuksia on lisättävä, Björkbacka painottaa.
Työnantajilla vastuuta
SAK:ssa peräänkuulutetaan myös työnantajien vastuuta ja yhteistoimintaa ay-liikkeen kanssa työvoiman väärinkäytösten ja pakkotyön kitkemiseksi.
– Jos ihmiskauppaa halutaan todella ehkäistä, pitää puuttua rakenteisiin. Tarvitaan työkaluja ihmiskaupan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn, tiukempaa lainsäädäntöä ja kansainvälistä yhteistyötä, Björkbacka luettelee.
Harmaan työn torjuminen sisältyy myös SAK:n vaalitavoitteisiin. Keskusjärjestö vaatii tavoiteasiakirjassaan lisää työehtojen valvontaa, tehokkaampia toimenpiteitä ihmiskaupan tunnistamiseksi, tiedotusta ja koulutusta työntekijöiden oikeuksista sekä ammattiliitoille oikeutta ajaa kannetta työntekijän puolesta.
Helsingissä alkoi torstaina kaksipäiväinen Ihmiskauppa suomalaisessa työelämässä -seminaari, joka kokoaa yhteen viranomaiset, ammattiliitot, työnantajat ja tutkijat. Seminaarin järjestäjät ovat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI, SAK ja vähemmistövaltuutetun toimisto.