Kansanedustaja Kari Uotila (vas.) tarjoaa harmaan talouden torjunnan lääkkeiksi sen irrottamista valtion tuottamisohjelmasta ja valtion budjettikehyksestä.
– On käsittämätöntä, että menokehysmenettely estää riittävät lisäpanostukset, vaikka ne tulisivat verotuloina ja rikoshyödyn perinnällä takaisin jo saman kehyskauden aikana, sanoo Uotila.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatiikin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan määrärahojen siirtämistä menokehyksen ulkopuolelle.
– Harmaan talouden torjunta on irrotettava myös tuottavuusohjelmasta. Tuottavuusohjelma tähtää valtion työntekijöiden vähentämiseen. Talousrikollisuuden torjunnassa parannetaan tuottavuutta lisäämällä esimerkiksi tarkastajia työsuojelun vastuualueelle, eikä henkilökuntaa vähentämällä, sanoi Uotila harmaata taloutta käsittelevässä eduskuntakeskustelussa.
Harmaan talouden torjunta on Uotilan mukaan taistelua suomalaisen työntekijän ja rehellisen yrittäjän puolesta. Sen torjuminen on kilpajuoksu, jossa rikolliset tuntuvat olevan aina askeleen edellä keksien uusia konsteja kiertää lakia.
Tilaajavastuu koko
aliurakoitsijaketjuun
– Tämän juoksun voittaminen edellyttää huomattavasti enemmän tahtoa ja sitoutumista, kuin mitä hallitukselta on löytynyt. Vasemmisto vaatii, että tuleva hallitus torjuu harmaata taloutta tarkastusvaliokunnan esittämällä laajalla toimenpideohjelmalla yksittäisten toimenpiteiden sijaan. Keskeistä on kiinnijäämisriskin lisääminen ja rangaistusten koventaminen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii, että ulkomaalaiset yritykset on velvoitettava perimään lähdevero tai toimittamaan ennakonpidätys, vaikkei yrityksellä ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Myös tilaajavastuulaki on uudistettava siten, että tilaajan vastuu ulottuu koko aliurakoitsijaketjuun. Työntekijöiden oikeuksien ajamiseksi on ammattiyhdistysliikkeelle säädettävä kanneoikeus.
uutiskirje 
