Torstai-iltana Valkeakosken kaupunginteatterissa esitettiin pätkä Elina Kilkun ohjaamasta Minna Canthin Kovan onnen lapsista, joka pureutuu samoihin asioihin, joiden parissa Valkeakoskella on oikeastikin viime vuosina kamppailtu, kun yritykset ovat supistaneet ja lopettaneet tuotantoa.
Mikä eteen työnsä menettävälle? Kysymys on ajankohtainen, vaikka tukijärjestelmiä onkin kehitelty sitten Canthin aikojen.
Teatterin johtaja Kari Siren käynnisti keskustelun kysymällä syytä siihen, miksi meillä valitetaan työvoimapulasta samaan aikaan kun Suomessa on satoja tuhansia työttömiä.
– Jos suuryritykset eivät tavoittelisi niin suuria voittoja kuin nyt, meillä ei olisi näin paljon työttömiä, sanoi Pekka Järvinen (sd.)
Firmojen noudatettava lakeja
– Ei ole työvoimapulaa. Työttömiä on paljon, ja myös hyvin koulutettuja, aloitti Harri Asikainen (vas.).
Hän viittasi ulkomailta tulevaan halpatyövoimaan, jonka avulla yritykset kiertävät verot ja sosiaaliturvamaksut.
– Firmojen on noudatettava lakeja, valvontaa on lisättävä ja ay-liikkeelle on saatava kanneoikeus.
Keskusteluun osallistunut Tomi Antila (ps.) vaati toteutettavaksi Rakennusliiton ajamaa kaulaan ripustettavaa verokorttitunnistetta.
Pauli Kiuru (kok.) muistutti että harmaan talouden kautta nyt menetetyt 5-7 miljardia euroa on yli puolet kestävyysvajeesta.
– On merkillistä, ettei tähän asiaa ole puututtu.
Hän varoitti kaksien työmarkkinoiden – palkkakirja- ja orjamarkkinoiden – leviämisestä pääkaupunkiseudulta muuallekin.
Siren kaipasi konkreettisia ratkaisuehdotuksia köyhyyteen ja työttömyyteen.
Riitta Haapalan (kd.) mielestä palkkojen nostaminen on yksi tärkeä asia. Esimerkiksi kuntasektorilla palkat ovat nykyisin niin alhaisia, että niillä ei elä.
Asikainen ja Järvinen arvostelivat nykyhallitusta, joka on muun muassa tuottavuusohjelman avulla vienyt ja viemässä työpaikkoja esimerkiksi juuri viranomaisvalvonnasta, jota harmaa talous kipeästi tarvitsisi.
Kiuru ehdotti peruselintarvikkeiden, kuten maidon ja leivän, arvonlisäveron laskemista.
Korotuksia pieniin sosiaalietuuksiin
Joka kuudes lapsi elää köyhyydessä. Mitä pitäisi tehdä, Siren kysyi.
Asikaisen mielestä tärkein asia on pienimpien sosiaalietuuksien nostaminen.
– Ja lapsilisät eivät saa leikata perheen muita tukia, hän lisäsi.
Järvisen mielestä köyhyyttä hoidetaan parhaiten järjestämällä töitä kaikille. Tästä oltiin yhtä mieltä.
Antila poistaisi tarveharkinnan työmarkkinatuesta.
Kiuru taasen vaati yrittäjälle helpotusta ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Nykyiseen palkkaukseen liittyy hänen mukaansa liian suuret riskit.
Kiuru vaati myös kytkennän poistamista peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan väliltä.
Asikainen vastusti purkamista. Hänestä esitys asettaa köyhän köyhää vastaan. Peruspäivärahan nostaminen ei hänen mukaansa nosta merkittävästi ansiosidonnaista.
Nasevan keskustelutuokion päätteeksi Kovan onnen lapsien näyttelijät lauloivat, että ”vääryys etenee tänään varmoin askelin”. Näytelmän ensi-ilta on 11.2.
lehti 