Oppositio ei säikähtänyt valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) röykytystä, kun eduskunta tiistaina keskusteli opposition yhdessä tekemästä välikysymyksestä. Se koski tuloerojen kasvua ja noudatetun veropolitiikan vaikutuksia siihen.
– Neljä vuosikymmentä sitten maamme suuri linja oli tuloerojen pienentäminen. Nyt suuri linja on tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvattaminen, Vasemmistoliiton Annika Lapintie sanoi.
Hän totesi pääoma- ja ansiotulojen eriyttämisen verotuksessa johtaneen siihen, että suurituloiset muuntavat ansiotulojaan kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi.
– Tässä keplottelussa eivät kaikki ole onnistuneet hyödyntämään porsaanreikiä. Niinpä hallitus on tullut suurituloisia vastaan alentamalla suurten tulojen verotusta ja siirtämällä painopistettä arvonlisäveroon, Lapintie arvioi.
Listaamattomista yrityksistä voi nostaa osinkoja verottomana 90 000 euroon saakka vuodessa.
– Se vastaa 7 500 euron kuukausituloja. Tavallinen rakennustyöläinen, kaupan kassa tai perushoitaja ei voi edes unelmoida tällaisista tuloista, saati kaikki vielä verottomana, Lapintie päivitteli. Vasemmistoliitto vaatii näitä osinkotuloja verolle.
Vinkki verokikkailua
Lapintie kuvasi myös verokikkailun keinon, jota 12 suomalaista pörssiyhtiötä käyttää.
– Pörssiyhtiö ottaa käyttöön kannustinjärjestelmän, jossa se antaa rahoitusapua johtajiensa perustaman omistusyhtiön osakehankinnoille. Listaamattoman yhtiön kautta johtoporras sitten saa verotonta tuloa, enimmillään 90 000 euroa vuodessa nokkaa kohti.
Hän ihmetteli lisäksi sitä, että jos hallitus on ollut niin sosiaalinen, miksi se on jättänyt hoitamatta kaksi sosiaaliturvan pahinta epäkohtaa, sen, että lapsilisistä leikkaavat toimeentulotukea, ja sen, että työmarkkinatuen tarveharkinta on yhä voimassa.
Lapsilisien saamista myös köyhimmille lapsiperheille vaati moni muukin, niin oppositiosta kuin hallituspuolueista.
Budjettikirjasta taas päähän
SDP:n ryhmänjohtaja Eero Heinäluoma vastasi Kataiselle siteeraamalla taas hallituksen budjettikirjaa tälle vuodelle. Oppositio on lukenut sitä hallitukselle sen ilmestymisestä asti eduskunnan täysistunnoissa.
– Siinä ennustetaan selkein numeroin, että vuoden loppuun mennessä taas yhä useampi elää köyhyysrajan alittavilla tuloilla. Ja pitkittyneesti pienituloisia on budjettikirjan mukaan vuoden loppuun mennessä 20 000 lisää. Huolestuttava on budjettikirjan ennuste siitä, että köyhissä perheissä elävien lasten ja nuorten määrä kasvaa, Heinäluoma sanoi.
– Hallituksen ei kannattaisikaan nyt tutkia tilastojaan vaan kuunnella ympäröivää yhteiskuntaa. Olisi kannattanut mennä vaikkapa Heikki Hurstin leipäjonoon ja kuunnella ihmisiä.
uutiskirje 
