Tutkijat löytävät syyksi liiallisen asiakaslähtöisyyden
Työpaikkaväkivalta nousi jälleen otsikoihin viikonvaihteessa, kun Helsingin seudun bussinkuljettajat ilmoittivat lähtevänsä pistelakkoon työturvallisuutensa puolesta. Kuljettajien mitta tuli täyteen, kun yksi heidän kollegoistaan pahoinpideltiin yövuorossa sairaalakuntoon.
Lakko peruuntui, kun työnantajat lupasivat parantaa turvallisuutta.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tammikuun lopussa julkaisema laaja tutkimus työpaikkaväkivallasta osoittaa, että ilmiö riivaa etenkin Pohjois-Eurooppaa.
Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa väkivallan uhkaa on vuoden aikana kokenut kymmenen prosenttia työntekijöistä. Väkivallan uhreiksi joutuu vuosittain näissä maissa kahdeksan prosenttia työväestöstä.
EU-maissa keskimäärin kuusi prosenttia työväestöstä kokee työssään väkivallan uhkaa. Väkivallan uhreiksi joutuu viisi prosenttia.
Eteläisessä Euroopassa väkivallan uhkaa koettiin työpaikalla harvoin. Sitä on kohdannut vain muutama prosentti työväestöstä.
Asiakas voi olla väärässä
Ilmiö on nouseva. Työpaikkaväkivalta oli Euroopassa marginaalinen ongelma vielä 1980-luvulla.
Yhdeksi työpaikkaväkivallan lisääntymisen syyksi on eri tutkimuksissa esitetty ”asiakas on aina oikeassa” –asenteen liian kirjaimellinen noudattaminen.
Yhdysvaltalaisten työturvallisuusviranomaisten selvityksissä on osoitettu, että myös potilaan oikeuksia ylikorostavan ilmapiirin ja terveydenhuoltohenkilöstön kohtaaman väkivallan välillä on yhteys.
Kun asiakas on humalassa, väkivaltainen ja pumpattu täyteen ”olen asiakas ja minulla on oikeuteni” –asennetta, tuloksena voi olla pahoinpitely. Näin tapahtuu etenkin tilanteissa, joissa työntekijä on jostain syystä altavastaaja.
Mies mukiloidaan pahemmin
Altavastaajatilanne syntyy, jos asiakas on mies ja työntekijä nainen, jos työntekijän pakoreitti on tavalla tai toisella tukossa tai jos työntekijä on yksin ja aggressiivisia asiakkaita onkin yhden sijaan monta.
Yleisintä työpaikkaväkivalta on naisvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi Helsingin sosiaalivirasto raportoi vuonna 2008 yhteensä 1 400 työntekijään kohdistunutta väkivaltatapausta. Ilmiö on yleinen myös sairaanhoitajien ja opettajien parissa. Tyypillisin teko on ranteeseen tarrautuminen eli estäminen. Se täyttää lievän väkivallanteon tunnusmerkit.
Miehiin kohdistuvat väkivallanteot ovat keskimäärin vakavampia kuin naisiin kohdistuvat.
uutiskirje 
