– Tärkeämpää kuin se, vietetäänkö yksi ilta pääministerivaalin tai neljän suuren tentin merkeissä on se, mitä tämä päätös kertoo Ylen uutisoinnin linjasta edettäessä kohti eduskuntavaaleja, katsoo Puhakka.
– Jos Yle ulottaa tällaisen harkinnan myös tulevaan uutisointiinsa, leikkautuu julkisuudesta paljon sellaista poliittista puhetta, jonka pitäisi sen kanavilla kuulua ja näkyä.
Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ilmoitti maanantaina, että 31. maaliskuuta Tampereen Raatihuoneelta lähetettävään vaaliohjelmaan kutsutaan kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan puheenjohtajien lisäksi myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Perusteluna ratkaisulle on Jääskeläisen mukaan se, että perussuomalaisten kannatuksen nousu on nostanut Soinin vaalien päähaastajaksi ja puolueen mitatun kannatuksen kolmen suuren rinnalle.
Huoli äänestysaktiivisuudesta
Puhakan mukaan Ylen päätökseen ottaa perussuomalaiset mukaan vaalitenttiin on mahdollista löytää journalistiset perusteet. Ylellä on myös journalistinen valta päättää ohjelmapolitiikastaan ja se voi toimia kuten toimii.
– Mutta silloin ei pidä ihmetellä äänestysprosentin laskemista.
Suurten puolueiden politiikan sisällöt ovat lähellä tosiaan ja politiikan vaihtoehdottomuus, eli puolueet eivät erotu toisistaan, on ollut yksi tärkeimmistä syistä äänestämättä jättämiseen.
Keskisuurten asema vahvistunut
– Ylen ohjelmapolitiikan tulee olla moniäänistä, vaatii Vasemmistoliitto.
Neljän suuremman puolueen mukanaoloon televisio-ohjelmassa on perusteensa, mutta Puhakan mielestä olisi syytä myös muistaa poliittisen tilanteen vahvan muutoksen johtaneen siihen, että keskisuurilla puolueilla on kolmeen suureen puolueeseen verrattuna enemmän sanomisen valtaa.
– Yle on nyt galluppien perusteella arvottanut perussuomalaiset edustamaan tätä sanomisen valtaa. Voi kuitenkin hyvin arvioida, että Vasemmistoliitolla ja vihreillä on sanottavansa tässä prosessissa.
Kyse ei pääministerivaalista
Puhakka muistuttaa myös, mistä huhtikuun vaaleissa on kyse.
– Me käymme eduskuntavaaleihin ja niissä ei valita pääministeriä
Viime vaalien jälkeisessä poliittisessa tilanteessa suurimman puolueen puheenjohtaja valikoitui neuvottelemaan hallituksesta. Mistään lainsäädännöstä ei kuitenkaan tällaisesta käytännöstä löydy määrittelyä. Kuka hallituksen muodostaa ja kenestä tulee pääministeri – se on täysin poliittisen sopimuksen varainen asia.
lehti 