KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Lapsilisää vai toimeentulotukea?

Pitäisikö lapsilisät uudelleen etuoikeuttaa eli niitä ei enää vähennettäisi toimeentulotuesta?

Pitäisikö lapsilisät uudelleen etuoikeuttaa eli niitä ei enää vähennettäisi toimeentulotuesta? Kuva: Lehtikuva/ Mikko Stig

Jouko Kajanoja
10.4.2011 16.55

Lapsilisän korotus ei hyödytä lainkaan toimeentulotukea saavia. Korotus vähennetään perheen toimeentulotuesta. Näin on ollut vuodesta 1994. Sitä ennen lapsilisä oli niin sanottua etuoikeutettua tuloa eli sitä ei vähennetty toimeentulotuesta.

Vuonna 1994 korotettiin samalla lapsen perusosaa toimeentulotuen määrittelyssä niin, että se suurin piirtein korvasi sen menetyksen, joka aiheutui lapsiperheille siitä, että lapsilisä alkoi vähentää toimeentulotukea. Tohtori Pertti Honkasen analyysi osoittaa, että samalla jonkin verran nipistettiin (varmaankin lamaan vedoten) eli lapsen perusosan korotus ei täysin korvannut sitä määrää, jolla lapsilisä vähensi toimeentulotukea. Lapsiperheet kärsivät jonkin verran. Vaikutus vaihteli riippuen lapsiluvusta, lasten iästä ja kuntaryhmästä.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Sitä ilmentää se, että tukeen vaikuttavat vähentävästi lähes kaikki hakijan tulot ja varallisuus. Myös esimerkiksi lapsen elatustuki vähentää toimeentulotukea.

Lapsilisien reaaliarvo on vuodesta 1994 vuoteen 2011 selvästi alentunut.

Vähäisten avustusten ja vähäisten ansiotulojen lisäksi ainoita tuloja, jotka eivät vähennä toimeentulotukea, ovat äitiysavustus, eläkettä saavan hoitotuki, vammaistuki ja lapsen hoitotuki. Nuo tuet on tarkoitettu korvaamaan sellaisia menoja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuen perusosassa. Myös asumistuki jätetään huomiotta eikä toimeentulotuen ajatella korvaavan vuokria tai muita suoranaisia asumismenoja.

Kuitenkin asumistuen omavastuuosuudet ja leikkurit aiheuttavat sen, että osa vuokrista korvataan usein toimeentulotuella samalla kun toimeentulotuella korvataan muita asumiseen liittyviä menoja.

Vuoden 1994 ratkaisu voidaan nähdä siinä mielessä johdonmukaisena, että lapsilisään alettiin suhtautua kuten muihinkin perheen saamiin tuloihin, ja kun lapsen aiheuttamat erilliset menot alettiin ottaa lapsilisää korvaten huomioon toimeentulotuen lapsen perusosassa, ei lapsilisän erityiskohtelulle ollut enää samanlaista perustetta kuin esimerkiksi vammaistuelle.

Vuoden 1994 muutos saattoi olla onneksi. Lapsilisien reaaliarvo eli ostovoima on vuodesta 1994 vuoteen 2011 selvästi alentunut. 2000-luvulla tehdyt korotukset eivät riittäneet nostamaan lapsilisien reaaliarvoa vuoden 1994 tasolle.

Sen sijaan toimeentulotuki on sidottu hintaindeksiin, joten sen reaaliarvon ei pitäisi heikentyä. Toimeentulotuen indeksikorotukset olivat kuitenkin jäädytettyinä vuosina 1994 sekä 1996–1998 ja lisäksi lapsen perusosaa hieman alennettiin vuonna 1998, joten myös toimeentulotuki ja siinä lapsen perusosa on reaalisesti alentunut, mutta vähemmän kuin lapsilisät.

Näin ennen vuotta 1994 voimassa ollut käytäntö, jossa lapsilisä ei olisi vähentänyt toimeentulotukea, olisi johtanut vielä huonompaan tulokseen kuin nykyinen käytäntö.

Tärkeämpi asia on se, että lapsen toimeentuloturvan vähimmäistaso on Pertti Honkasen laskelmien mukaan reaalisesti laskenut vuodesta 1994 vuoteen 2010 noin 6–15 prosenttia lasten lukumäärästä ja iästä riippuen. Samaan aikaan lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun puolesta välistä.

Miten kehityksen suuntaa käännettäisiin? Pitäisikö lapsilisät uudelleen etuoikeuttaa eli niitä ei enää vähennettäisi toimeentulotuesta? Samalla toimeentulotuen lapsen perusosaa pitäisi vastaavasti vähentää, sillä muutoin lapsiperheiden asema toimeentulotuessa tulisi epäoikeudenmukaiseksi suhteessa yksinasuviin.

Jo nyt lapsen perusosa on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea suhteessa yksinasuvan aikuisen perusosaan, kirjoittaa toimeentulotuen kansainvälisestä vertailusta väitellyt sosiaalipolitiikan professori Susan Kuivalainen.

Lapsilisän etuoikeuttamista perustelisi ensinnäkin se, että nyt se ei enää alkaisi heikentää lapsiperheiden toimeentuloa nykykäytäntöön verrattuna, koska lapsilisät sidottiin Sata-komitean ehdotusten pohjalta 1. 3. 2011 alkaen hintaindeksiin. Lapsilisät ja toimeentulotuen lapsen perusosa kehittynevät tästä lähtien samaa tahtia.

Toiseksi muutosta perustelisi yleiseen oikeustajuun hyvin sopiva näkökohta. Jos lapsilisä vähennetään toimeentulosta, koetaan, että lapsilisää käytetään koko perheen elättämiseen eikä lapsen toimeentulon hyväksi. Jos lapsilisä sen sijaan etuoikeutetaan, se on selkeämmin lapsen toimeentuloa palveleva etuus. Lapsen asema itsenäisenä yksilönä korostuisi. Lopputuloksen kannalta vaihtoehdoilla ei ole sanottavaa eroa.

Jos haetaan tehokkainta välittömästi toimeenpantavaa yksittäistä toimenpidettä lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen, voi katseen kiinnittää yksinhuoltajaperheisiin. Vuonna 2009 joka neljäs yksinhuoltaja sai toimeentulotukea. Kahden huoltajan lapsiperheissä toimeentulotukea sai joka kahdeskymmenes.

Kuten Susan Kuivalainen huomauttaa, muutamassa maassa yksinhuoltajan perusosa on korkeampi kuin yksin asuvan aikuisen. Lapsilisässä on yksinhuoltajakorotus, miksei toimeentulotuessakin, kysyy Kuivalainen.

Kattava lapsiperheiden aseman parantava toimenpide on perusturvan kokonaisvaltainen parantaminen. Jos perusturva (työttömän perusturva, vähimmäiseläke, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäispäiväraha, opintoraha ja kotihoidontuen hoitoraha hoitolisällä lisättynä) nostetaan Vasemmistoliiton ehdotuksen mukaisesti 750 euroon kuukaudessa ja asumistukea parannetaan, toimeentulotuen tarve vähenee olennaisesti ja samalla paranee lapsiperheiden asema.

Toimeentulotuen perusosan nostaminen Vasemmistoliiton esityksen mukaisesti 620 euroon vahvistaisi niiden lapsiperheiden asemaa, jotka putoavat perusturvan aukkoihin. Niitä olisi paljon vähemmän ja toimeentuloturva yksinkertaistuisi perusturvan kokonaisvaltaisen parantamisen myötä ja etääntyisi tiukasta tarveharkinnasta, joka tekee siitä sietämättömän monimutkaisen – kuten tämä kirjoitus osoittaa.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, organisaatiokonsultti ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään