KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lapsilisää vai toimeentulotukea?

Pitäisikö lapsilisät uudelleen etuoikeuttaa eli niitä ei enää vähennettäisi toimeentulotuesta?

Pitäisikö lapsilisät uudelleen etuoikeuttaa eli niitä ei enää vähennettäisi toimeentulotuesta? Kuva: Lehtikuva/ Mikko Stig

Jouko Kajanoja
10.4.2011 16.55

Lapsilisän korotus ei hyödytä lainkaan toimeentulotukea saavia. Korotus vähennetään perheen toimeentulotuesta. Näin on ollut vuodesta 1994. Sitä ennen lapsilisä oli niin sanottua etuoikeutettua tuloa eli sitä ei vähennetty toimeentulotuesta.

Vuonna 1994 korotettiin samalla lapsen perusosaa toimeentulotuen määrittelyssä niin, että se suurin piirtein korvasi sen menetyksen, joka aiheutui lapsiperheille siitä, että lapsilisä alkoi vähentää toimeentulotukea. Tohtori Pertti Honkasen analyysi osoittaa, että samalla jonkin verran nipistettiin (varmaankin lamaan vedoten) eli lapsen perusosan korotus ei täysin korvannut sitä määrää, jolla lapsilisä vähensi toimeentulotukea. Lapsiperheet kärsivät jonkin verran. Vaikutus vaihteli riippuen lapsiluvusta, lasten iästä ja kuntaryhmästä.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Sitä ilmentää se, että tukeen vaikuttavat vähentävästi lähes kaikki hakijan tulot ja varallisuus. Myös esimerkiksi lapsen elatustuki vähentää toimeentulotukea.

Lapsilisien reaaliarvo on vuodesta 1994 vuoteen 2011 selvästi alentunut.

Vähäisten avustusten ja vähäisten ansiotulojen lisäksi ainoita tuloja, jotka eivät vähennä toimeentulotukea, ovat äitiysavustus, eläkettä saavan hoitotuki, vammaistuki ja lapsen hoitotuki. Nuo tuet on tarkoitettu korvaamaan sellaisia menoja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuen perusosassa. Myös asumistuki jätetään huomiotta eikä toimeentulotuen ajatella korvaavan vuokria tai muita suoranaisia asumismenoja.

Kuitenkin asumistuen omavastuuosuudet ja leikkurit aiheuttavat sen, että osa vuokrista korvataan usein toimeentulotuella samalla kun toimeentulotuella korvataan muita asumiseen liittyviä menoja.

Vuoden 1994 ratkaisu voidaan nähdä siinä mielessä johdonmukaisena, että lapsilisään alettiin suhtautua kuten muihinkin perheen saamiin tuloihin, ja kun lapsen aiheuttamat erilliset menot alettiin ottaa lapsilisää korvaten huomioon toimeentulotuen lapsen perusosassa, ei lapsilisän erityiskohtelulle ollut enää samanlaista perustetta kuin esimerkiksi vammaistuelle.

Vuoden 1994 muutos saattoi olla onneksi. Lapsilisien reaaliarvo eli ostovoima on vuodesta 1994 vuoteen 2011 selvästi alentunut. 2000-luvulla tehdyt korotukset eivät riittäneet nostamaan lapsilisien reaaliarvoa vuoden 1994 tasolle.

Sen sijaan toimeentulotuki on sidottu hintaindeksiin, joten sen reaaliarvon ei pitäisi heikentyä. Toimeentulotuen indeksikorotukset olivat kuitenkin jäädytettyinä vuosina 1994 sekä 1996–1998 ja lisäksi lapsen perusosaa hieman alennettiin vuonna 1998, joten myös toimeentulotuki ja siinä lapsen perusosa on reaalisesti alentunut, mutta vähemmän kuin lapsilisät.

Näin ennen vuotta 1994 voimassa ollut käytäntö, jossa lapsilisä ei olisi vähentänyt toimeentulotukea, olisi johtanut vielä huonompaan tulokseen kuin nykyinen käytäntö.

Tärkeämpi asia on se, että lapsen toimeentuloturvan vähimmäistaso on Pertti Honkasen laskelmien mukaan reaalisesti laskenut vuodesta 1994 vuoteen 2010 noin 6–15 prosenttia lasten lukumäärästä ja iästä riippuen. Samaan aikaan lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun puolesta välistä.

Miten kehityksen suuntaa käännettäisiin? Pitäisikö lapsilisät uudelleen etuoikeuttaa eli niitä ei enää vähennettäisi toimeentulotuesta? Samalla toimeentulotuen lapsen perusosaa pitäisi vastaavasti vähentää, sillä muutoin lapsiperheiden asema toimeentulotuessa tulisi epäoikeudenmukaiseksi suhteessa yksinasuviin.

Jo nyt lapsen perusosa on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea suhteessa yksinasuvan aikuisen perusosaan, kirjoittaa toimeentulotuen kansainvälisestä vertailusta väitellyt sosiaalipolitiikan professori Susan Kuivalainen.

Lapsilisän etuoikeuttamista perustelisi ensinnäkin se, että nyt se ei enää alkaisi heikentää lapsiperheiden toimeentuloa nykykäytäntöön verrattuna, koska lapsilisät sidottiin Sata-komitean ehdotusten pohjalta 1. 3. 2011 alkaen hintaindeksiin. Lapsilisät ja toimeentulotuen lapsen perusosa kehittynevät tästä lähtien samaa tahtia.

Toiseksi muutosta perustelisi yleiseen oikeustajuun hyvin sopiva näkökohta. Jos lapsilisä vähennetään toimeentulosta, koetaan, että lapsilisää käytetään koko perheen elättämiseen eikä lapsen toimeentulon hyväksi. Jos lapsilisä sen sijaan etuoikeutetaan, se on selkeämmin lapsen toimeentuloa palveleva etuus. Lapsen asema itsenäisenä yksilönä korostuisi. Lopputuloksen kannalta vaihtoehdoilla ei ole sanottavaa eroa.

Jos haetaan tehokkainta välittömästi toimeenpantavaa yksittäistä toimenpidettä lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen, voi katseen kiinnittää yksinhuoltajaperheisiin. Vuonna 2009 joka neljäs yksinhuoltaja sai toimeentulotukea. Kahden huoltajan lapsiperheissä toimeentulotukea sai joka kahdeskymmenes.

Kuten Susan Kuivalainen huomauttaa, muutamassa maassa yksinhuoltajan perusosa on korkeampi kuin yksin asuvan aikuisen. Lapsilisässä on yksinhuoltajakorotus, miksei toimeentulotuessakin, kysyy Kuivalainen.

Kattava lapsiperheiden aseman parantava toimenpide on perusturvan kokonaisvaltainen parantaminen. Jos perusturva (työttömän perusturva, vähimmäiseläke, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäispäiväraha, opintoraha ja kotihoidontuen hoitoraha hoitolisällä lisättynä) nostetaan Vasemmistoliiton ehdotuksen mukaisesti 750 euroon kuukaudessa ja asumistukea parannetaan, toimeentulotuen tarve vähenee olennaisesti ja samalla paranee lapsiperheiden asema.

Toimeentulotuen perusosan nostaminen Vasemmistoliiton esityksen mukaisesti 620 euroon vahvistaisi niiden lapsiperheiden asemaa, jotka putoavat perusturvan aukkoihin. Niitä olisi paljon vähemmän ja toimeentuloturva yksinkertaistuisi perusturvan kokonaisvaltaisen parantamisen myötä ja etääntyisi tiukasta tarveharkinnasta, joka tekee siitä sietämättömän monimutkaisen – kuten tämä kirjoitus osoittaa.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, organisaatiokonsultti ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

"Suomen ja Ruotsin liittoutumispäätöksen on myös vaikea nähdä itsessään olennaisesti lisäävän Venäjän ja Naton välisiä jännitteitä".

Suomen Nato-jäsenyyden ei tarvitse olla mullistus, vaikka sitä sellaisena myydään

Syyrian sisällissota ja Isisin esiinnousu antoivat virtaa jihadistiselle liikkeelle ja sen edustajille Euroopassa. Kuva Alankomaista.

Näin jihadistinen liikehdintä on kehittynyt Suomessa – ilmiön taustalla nippu syitä

Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja yhteiskunnan arvopohja

Lopulta Suomi evakuoi myös suurlähetystössä alihankitayrityksen palveluksessa olleita afgaaniturvamiehiä perheineen. Kuvassa Puolustusvoimien suojausjoukon sotilaita ja evakuoitavia ihmisiä Kabulin lentokentän alueella

Asevoimien yrityksille ulkoistamat työt ovat synnyttäneet sodan prekariaatin

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään