Kyproksen matkailua edistävät viranomaiset näkevät paljon vaivaa sen eteen, että maasta tulee ensimmäisenä mieleen viihtyisät hiekkarannat. Vuosikymmeniä jatkuneesta jäätyneestä konfliktista, joka jakaa saaren kahteen osaan, ei haluta potentiaalisia matkailijoita muistuttaa. Kyproksen jako on kuitenkin keskeisin asiakysymys sekä maan sisäpolitiikassa, että kansainvälisissä suhteissa.
Maan eteläosa, Kyproksen tasavalta, valmistautuu sunnuntaina 22. toukokuuta pidettäviin parlamenttivaaleihin. Saaren pohjoinen puoli, Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta (TRNC) elää poliittisesti täysin omaa elämäänsä, vaikka tämän pseudovaltion on kansainvälisesti tunnustanut vain Turkki. TRNC:n koskemattomuuden kuitenkin takaavat siellä olevat noin 40 000 Turkin armeijan sotilasta.
Vasemmistolaisen AKEL-puolueen ehdokas Demetris Christofias valittiin maan kreikkalaisosan presidentiksi 2008. Kyproksen poliittinen järjestelmä on hyvin presidenttikeskeinen. Presidentti nimittää hallituksen, joka käyttää paitsi toimeenpano-, myös budjettivaltaa. Parlamentin luottamusta ei tarvita.
Käytännössä enemmistökoalitio parlamentissa kuitenkin auttaa hallituksen työtä ja siksi hallituksessa on myös keskustalaisen DIKOn ministereitä. Sosialidemokraattinen EDEK lähti hallituksesta vuosi sitten oppositioon, sillä se ei hyväksynyt presidentti Christofiaan toimintaa neuvotteluissa turkkilaisosapuolen kanssa saaren yhdistymisestä.
Värikästä vaalikeskustelua
Keväällä Kyproksen politiikassa on nähty keskusteluja, jotka voivat suomalaisesta näkökulmasta vaikuttaa erikoisilta. Hallitus on pitänyt huolellisesti hyvät yhteydet sekä Israeliin, että alueen arabimaihin. Natosta se on pyrkinyt pysymään erossa, mutta oppositio teki parlamenttialoitteen hakemisesta Naton PfP-rauhankumppanuusohjelmaan.
Asia juuttui valtio-oikeudellisiin taisteluihin siitä, kelle päätösvalta kysymyksessä kuuluu. Viime kädessä koko kysymys on kuitenkin turha, sillä vaikka Kypros päättäisikin jäsenyyttä hakea, Nato-maa Turkki estäisi hakemuksen hyväksymisen.
Kyproksen kysymys, eli Cyprob on päivittäin esillä poliittisessa keskustelussa. Mutta koska parlamentilla ei juuri ole valtaa vaikuttaa asiaan ja neuvottelut ovat presidentin käsissä, talouskysymykset ovat nousseet vahvasti esiin sunnuntain vaalien alla.
Talouden kilpalaulannassa keskuspankin johtaja Athanasios Orphanides on kritisoinut hallituksen talouspolitiikkaa, muistuttanut maan kansainvälisen luottoluokituksen heikennyksistä ja varoittanut Kyproksen pahimmillaan olevan seuraava Kreikka.
Valtiovarainministeri Charilaos Stavrakis on joutunut vakuuttelemaan talouden kehityksen olevan myönteistä. Hänen asemansa on tehnyt tukalaksi julkisuuteen vuotanut paperi, jossa maan budjettivajeeksi tälle vuodelle ennustetaan kuusi prosenttia aiemmin arvioidun neljän sijaan. Tämän Stavrakis selitti olevan vain harjoitelma pahimman mahdollisen varalle.
Vaalien alla on myös keskusteltu siitä, tulisiko pohjoisen puolelta etelään tulleiden kyproksenkreikkalaisten pakolaisten pakolaisstatuksen periytyä myös äidin, eikä vain isän kautta, sekä siitä tulisiko geenimuunnellut elintarvikkeet sijoittaa kaupoissa erillisille hyllyille. Jälkimmäinen asia sai myös kansainvälisen tulokulman, kun Wikileaks paljasti Yhdysvaltojen painostaneen Kyprosta hylkäämään GMO-tuotteet erottelevan lainsäädännön.
Vaaleissa auki mielenkiintoisia kysymyksiä
Parlamenttivaaleissa AKEL näyttäisi taistelevan tasavahvasti pääoppositiopuolueen, oikeistolaisen DISY:n kanssa. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan DISY:n kannatus on hieman korkeampi, mutta se ei välttämättä realisoidu parlamenttipaikoiksi.
AKEL:in kannalta tärkeää on myös hallituskumppani DIKO:n kannatus. Nämä kaksi saattavat saada uusittua enemmistönsä parlamentissa ja DIKO:lle voidaan tarvittaessa luvata parlamentin puhemiehen paikka. Tällä kaudella puhemiehen paikkaa on pitänyt DIKO:n puheenjohtaja Marios Garoyian.
Kyproksen politiikan kummallisuuksiin kuuluu, että osa parlamentin paikoista jätetään näissäkin vaaleissa tyhjiksi. 80 paikasta 24 kuuluu kyproksenturkkilaisille, mutta he eivät ole näillä paikoilla istuneet sitten saaren kahtiajaon. Kyproksenkreikkalaiset valitsevat 56 edustajaa ja saaren kolme tunnustettua vähemmistöä yhden kukin. Järjestelmästä puuttuu myös varapresidentti, sillä sekin virka on varattu kyproksenturkkilaisille.
Moni aikoo jättää näissä vaaleissa äänestämättä, vaikka Kyproksella onkin äänestyspakko.
Eräs vaalien mustista hevosista on äärioikeistolainen nationalistipuolue ELAM. Se vastustaa maahanmuuttajia, Kyproksen islamilaistumista ja vaatii pohjoisen rajanylityspaikkojen sulkemista. Huhujen mukaan ELAM:ia ei oteta lukuun maassa julkaistavissa mielipidemittauksissa. Puolueella voi siis olla piilokannatusta ja Kypros voi olla saamassa oman, yllättävän jytkynsä.
uutiskirje 
