KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Laivapäiväkirja kertoo karuja tarinoita

Tähän merikorttiin oli ilmestynyt haamusaari, jota ei ole olemassa.

Tähän merikorttiin oli ilmestynyt haamusaari, jota ei ole olemassa. Kuva: Sjöhistoriska Institutet vid Åbo Akademi

Vanhat laivapäiväkirjat kertovat karuja tarinoita entisajan merimiesten kohtaloista. Vuonna 1887 oululaisen Dagmar fregatin miehistö sai odottaa apua yli kaksi vuorokautta Englannin Falmouthin edustalla, ennen kuin ohittamassa olleella saksalaisaluksella havaittiin hätä.

Pekka Helminen
17.7.2011 12.19

Suomen suurin

Suomen suurin ja vanhin merihistoriallinen arkisto toimii samassa kiinteistössä merimuseo Forum Marinumin kanssa Aurajokirannassa.

Arkistoa 1,4 hyllykilometriä, josta 600 metriä kirjallisuutta ja loput muuta materiaalia.

4 500 laivapäiväkirjaa.

Makea vesi lopussa ja viiniäkin vain tilkka.

Merikortteja kaikkialta maailmasta.

80 000 valokuvaa.

Noin 10 000 piirustusta tallennettu mikrofilmille.

Laitos järjestää seminaareja ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

Merihistorian laitos kuuluu Åbo Akademiin.

– Tämä on ainoa Dagmarilta säilynyt laivapäiväkirja, esittelee Åbo Akademin merihistorian laitoksen intendentti Kasper Westerlund.

– Kapteenille oli tärkeä pelastaa laivapäiväkirja, Westerlund painottaa. Ilman dramatiikkaa Turun merenkulkumuseon Forum Marinumin naapurihuoneistossa säilytettävä asiakirja ei pelastunut.

– Kapteeni meni kajuuttaansa alas kattoikkunasta hakemaan päiväkirjaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Laiva oli saanut vuotoja. Ensin vettä yritettiin pumpata laivasta tuulipumpulla. Sen teho ei riittänyt, ja miehet komennettiin käsipumpuille vahtivuorottain. Dagmarilta katkesi myös isomasto.

– Laiva kellui puulastin varassa.

Ohi ajaneelta höyrylaivalta ei Dagmarin hätää ei huomattu. Saksalaiskuunari Hermann kuitenkin havaitsi Dagmarin tilan. Purjelaivalta ilmoitettiin, että voitte nousta laivaan, jos teillä on oma vene.

Pelastusvene laskettiin mereen Dagmarilta. 13-henkinen miehistö pelastui kokonaan. Tähän heitä auttoi muutaman viinipullon pelastaminen. Makeaa vettä ei aluksella enää ollut. Tosin viinikin oli pelastushetkellä lähes lopussa.

Dagmarin kapteeni J. G. W. Snellman vaati, että jokainen miehistön jäsen allekirjoittaa hänen laatimansa selityksen tapahtuneesta laivapäiväkirjaan, joka toimitettiin edelleen konsulille allekirjoitettavaksi ja lähetettäväksi Suomen senaatille.

Meriselitys annettiin Falmouthissa. Westerlund muistuttaa, että laivapäiväkirja on tärkeä asiakirja, jota varustajan tulee nykyään säilyttää kolme vuotta.

– Ikävä kyllä minulla on sellainen tunne, että suuri osa päiväkirjoista menee kaatopaikoille ajan umpeuduttua, Westerlund harmittelee.

EFFOA- ja Bore-varustamot ovat kiitettävästi toimittaneet laivojensa päiväkirjoja laitokselle.

Hyödyllisiä
sukututkimuksessa

Westerlund kertoo, että laivapäiväkirjoista on hyötyä sukututkimuksessa.

– Saa tietoa esimerkiksi, milloin ja missä isoisä on seilannut, Westerlund havainnollistaa.

Vanhin päiväkirja laitoksen arkistossa on vuodelta 1762.

– Meille tulee parisen tuhatta kyselyä ympäri maailmaa etenkin laivoista. Kävijöitä on 600-700.

Laitoksen palveluja käyttävät varsinkin tutkijat, mutta myös alan harrastajat kuten veneenrakentajat ja pienoismallien rakentajat. Laitoksen materiaalin pohjalta on valmistunut myös tohtorinväitöksiä.

Laivapäiväkirjoja on yhteensä 4 500, joista 700 on purjelaivoista. Purjelaivojen seilauksista mainitaan tuhat eri satamaa ja 4 700 matkaa.

– Meillä on netissä laivapäiväkirjoista tietokanta, jolla voi selvittää, oliko jokin alus tiettynä aikajaksona esimerkiksi Pernambucossa, Westerlund kertoo.

Laivapäiväkirjaan on merkittävä laivan sijainti, nopeus, kulkusuunta sekä säätilatiedot säännöllisin välein.

– Nämä ovat melko tylsiä tylsiä tietoja, mutta päällikön tekemät kirjoitukset lisäsivuille antavat kuvan siitä, mitä laivalla oikeastaan on tapahtunut.

Sivuilla kerrotaan matruusista, joka oli ollut juovuksissa vahdissa kello yhdeksän aamulla. Hänet vietiin selviämään hyttiin, josta ei kuulunut elonmerkkiä kello 14 mennessä.

– Tällaista ei enää tapahdu yhtä usein. Kun roro-alukset tulivat 1960- ja 1970-luvuilla, satama-ajat lyhenivät. Aikaa ryyppäämiseen satamassa ei enää ole.

Haamusaari
merikortissa

Laitoksella on näyttävä, noin 3 000 merikortin kokoelma. Niistä vanhin on 1500-luvulta.

Eräässä niistä, vuodelta 1640 on merkitty Gunnarsöra-niminen saariryhmä Tukholmasta pohjoiseen. Todellisuudessa nimenkin saanutta saariryhmää ei ole olemassa.

Selityksenä tapahtuneelle on kaksoisheijastuminen ilmakehässä. Todennäköisesti heijastuksen ovat saaneet aikaan Viron Hiidenmaa ja Saarenmaa.

Merikorttikokoelma on todella arvokas. Eräs kokoelmiin tutustunut antiikin asiantuntija on arvioinut, että yhdellä kokoelman muutamista arvokkaimmista meriatlaksista pystyi aikanaan ostamaan kivitalon. Eräs syy vanhojen merikorttien hyvään kuntoon on se, että kortteja ei otettu käyttöön laivoilla niiden kalleuden vuoksi.

Laitoksen tuoreimpiin aarteisiin kuuluu viime syksynä meriarkeologi Christian Ahlströmin lahjoittama kirjasto. Ahlström löysi Wrouw Marian hylyn Utön vesiltä.

Sigyn varioitui
talvisodassa

Parkki Sigyn ehti toimia pitkään silloisen Åbo Akademin merihistoriallisen museon lippulaivana. Laiva vaurioitui tuntuvasti talvisodassa samoin kuin vaatimaton piharakennus, jossa museo tällöin toimi.

Laitos on toiminut perustamisestaan 1936 lähtien lähes pelkästään lahjoitusvaroin Åbo Akademin yhteydessä. Ensimmäinen lahjoitus oli piirustus, joka kuvaa valaanpyyntialus Turkua.

Myös Sigyn hankittiin lahjoitusvaroin. Nyt sitä ylläpitää tarkoitukseen perustettu Museoalus Sigynin säätiö. Merihistoriallisen museon nimi muutettiin laitokseksi vuonna 1999. Nyt laitos keskittyy merenkulkua, kalastusta ja merellisen kulttuurin historiaa käsittelevien aineistojen kartuttamiseen. Se harjoittaa lisäksi seminaari- ja julkaisutoimintaa.

Palveluksessaan laitoksella on intendentti, amanuenssi ja puoli vuotta kerrallaan työskentelevä konservaattori. Åbo Akademin merihistorian laitos viettää tänä vuonna 75-vuorisjuhlavuottaan.

Suomen suurin

Suomen suurin ja vanhin merihistoriallinen arkisto toimii samassa kiinteistössä merimuseo Forum Marinumin kanssa Aurajokirannassa.

Arkistoa 1,4 hyllykilometriä, josta 600 metriä kirjallisuutta ja loput muuta materiaalia.

4 500 laivapäiväkirjaa.

Makea vesi lopussa ja viiniäkin vain tilkka.

Merikortteja kaikkialta maailmasta.

80 000 valokuvaa.

Noin 10 000 piirustusta tallennettu mikrofilmille.

Laitos järjestää seminaareja ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

Merihistorian laitos kuuluu Åbo Akademiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään