Ylen TV-uutisissa 17.8. kerrottiin liikenneministeriön tavoitteena olevan pyörällä tehtävien (työ)matkojen määrän kasvattaminen vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia.
Arvoisa liikenneministeri, haluan tuoda tässä esille oman mielipiteeni asiaan. Tavoite on oikeaan suuntaan, mutta kuitenkin ympäri vuoden pyöräilevänä totean, että yhtenä keinona esiin tuotu kevyenliikenteenväylien lisääminen ei mielestäni ole ratkaisu pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämiseen, kuten UKK-Instituutin Tommi Vasankari ehdotti.
Nykymuotoiset yhdistetyt kevyenliikenteenväylät eivät puolusta paikkaansa muualla kuin moottoriliikenne- ja moottoriteiden ohessa tai vastaavissa paikoissa.
Olettaisin että suurin osa työmatkapyöräilystä kuitenkin tapahtuu taajama-alueella, jossa tämän muotoinen väylä ei toimi, lähinnä vilkkaan jalankulkuliikenteen vuoksi. Onhan jo nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla huomattavan paljon tällaisia pyöräteitä, jopa verrattuna Euroopan perinteisiin pyöräilymaihin, mutta niillä ajaminen on usein kaikkea muuta kuin sujuvaa. Koko ajattelutapa tulisikin arvioida udelleen ja hylätä nykymuotoiset yhdistetyt kevyenliikenteenväylät.
Tilalle sopii ajoradan reunaan sijoitettu pyöräkaista. Tämä parantaisi pyöräilyn sujuvuutta, jalankulun turvallisuutta, selkeyttäisi eri osapuolten asemaa liikenteessä sekä poistaisi kaikenlaisia epämääräisyyksiä liikenteen sääntelystä.
Mikäli todella halutaan lisätä pyöräilyn osuutta, on tarkistettava arvoasteikkoa ja nostettava kaikkien liikenteen osapuolten sujuvan liikennöinnin arvo muutaman kadunvarrelle parkkeeratun auton oikeuden yläpuolelle.
uutiskirje 
