KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Kuva: Johan Alén

Kalevi Suomela
26.9.2011 12.35
Fediverse-instanssi:

”En usko, että meillä hevin tulee olemaan sellaista eduskuntaa, joka uskaltaisi ottaa kansalta pois sen oikeuden valita itse maamme päämies.”

Sanat lausui ministeri Jaakko Iloniemi Paasikivi-Seurassa syyskuun alussa pitämässään esitelmässä. Hän käsitteli tasavallan presidentin asemaa Suomen uudessa hallitusmuodossa tavalla, joka poikkesi suuresti edukseen siitä jankutuksesta, jota viime vuosina on kuultu kyllästymiseen asti.

Iloniemi toimi Urho Kekkosen presidenttikaudella diplomaattina, joka vuosina 1973–75 oli ETYK-suurlähettiläs Genevessä ja vuosina 1977–83 Suomen suurlähettiläs Washingtonissa. 1990-luvun hän oli EVA:n toimitusjohtaja, minkä jälkeen hän on esiintynyt vapaana yhteiskuntaelämän ja kansainvälisen politiikan asiantuntijana, kirjoittajana ja kolumnistina.

ILMOITUS
ILMOITUS
Uusissa EU-oloissa meillä on käyty asian perimmäistä olemusta ymmärtämätön lautaskiista.

Iloniemi on kokenut tarkkailija, jonka havainnoille on syytä antaa arvoa. Puoluekannaltaan hän on sosiaalidemokraatti.

Mitä on se jankutus, jota on saatu kuulla liikaakin? Sitä, että presidentin valtaoikeuksien kaventamisessa jäätiin vuoden 2000 perustuslain uudistuksessa puolitiehen, että presidentistä olisi tullut tehdä seremoniallinen valtionpäämies, vain jonkinlainen moraalinen johtaja täysin vailla valtaoikeuksia, ja että niin kauan kuin näin ei ole tapahtunut, Suomi on edelleen vain puoliparlamentaarinen maa.

Iloniemellä on aivan toisenlainen näkemys. Hänen mielestään presidentin asema määriteltynä ulkopolitiikan johtajaksi on Suomen poliittisen järjestelmän tärkeä voimavara, jota ei ole missään tapauksessa syytä hylätä. Pikemminkin pitäisi ulkoasioiden hoidossa palata lähemmäksi vuoden 1919 hallitusmuotoa, joka antoi tasavallan presidentille nykyistä selvemmät valtuudet ulkopolitiikan strategisessa johtamisessa.

Kannattaa palauttaa mieleen, että Urho Kekkosen kauden jälkeen presidentin valtaoikeuksia on kavennettu monin tavoin. Virkakaudet on rajattu kahteen, presidentti ei enää johda hallituksen muodostamista, hänellä ei ole eduskunnan hajotusoikeutta, hänen nimitysoikeuttaan on kavennettu, samoin hänen veto-oikeuttaan hallituksen lakiesitysten esittelyssä eduskunnalle.

Mitään näistä oikeuksista Iloniemi ei kaipaa presidentille takaisin, mutta häntä tuntuu kiusaavan se nykyisen perustuslain epämääräisyys, jolla presidentin jaettu johtajuus ulkopolitiikan alalla on määritelty. Marssijärjestys saisi olla selkeämpi.

Lähestymässä ovat tasavallan presidentin vaalit. Kansalaisten olisi hyvä olla selvillä, mistä vaalissa on kysymys. On korkea aika hylätä uskomus, että taas oltaisiin valitsemassa kaikkivoipaa maan isää Urho Kekkosen tapaan.

Vaalissa on nyt selkeästi kysymys ulkopolitiikasta. Sen määrittävälle valtaoikeusperustalle rakentuu samalla se kansalaisten suuren enemmistön legitiimi odotus, että tasavallan presidentti toimii myös puolueiden ulkopuolisena kansakunnan henkisenä arvojohtajana.

Eduskuntavaaleissa meillä noudatetaan suhteellista vaalitapaa, mikä ylläpitää väistämättä monipuoluejärjestelmää – ja, kuten jotkut varmasti näkevät, pirstaloitunutta puoluekenttää. Presidentin vaali puolestaan pakottaa puolueet ja kansalaiset jo ehdokasasetteluvaiheessa ja viimeistään toisella äänestyskierroksella eri tavoin ”liittoutumaan” ja äänestämään puoluerajojen yli.

Eduskuntavaalin logiikka siis luo ja ylläpitää erillisiä spesifisiä identiteettejä, presidentinvaalin logiikka kokoaa laajempia intressiblokkeja. Demokratian kannalta nämä logiikat täydentävät toisiaan.

Ruotsi on monipuoluejärjestelmä siinä kuin Suomikin. Siellä syntyi viime parlamenttivaalissa selvä blokkiasetelma jo vaalikamppailuun lähdettäessä. Se edusti modernia äänestäjäystävällistä demokratiaa. Selkeät intressikoalitiot auttoivat äänestäjiä hahmottamaan oikein ne perusarvoja koskevat eroavuudet, jotka määrittävät yhteiskuntapolitiikkaa suuntaan tai toiseen.

Suomessa on kolmen viimeisen vuosikymmenen ajan noudatettu eduskuntavaaleissa kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan kolmesta suuresta puolueesta (sos.dem., kok., keskusta) se, joka saa suurimman äänimäärän, muodostaa yhden toisen suuren ja muutaman pienen puolueen kanssa hallituksen.

Viime eduskuntavaaleissakaan tätä ”sumeaa logiikkaa” ei julistettu kuolleeksi, vaikka kolmen suuren rinnalle oli noussut neljäs suuri (persut). Verrattuna Ruotsiin meidän eduskuntavaaliemme poliittinen logiikka on tarjonnut äänestäjälle vain sumean arpajaispelin. Demokratian ei pitäisi olla arpajaisia, vaan vastuullista arvopohjaista valitsemista.

Politiikkaa ohjaavat kansalaisten perusarvovalinnat eivät kylmän sodan vuosina koskeneet – eivätkä voineetkaan koskea – ensisijaisesti maan sisäisen yhteiskuntapolitiikan vasen-oikea-ulottuvuutta, vaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Jälkikäteen arvioiden silloiset, vuoden 1919 valtiosäännön mukaiset, presidentin laajat valtaoikeudet suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen olivat maan onni. Harjoitetulla politiikalla oli juuri presidentin vahvasta asemasta johtuen kansan suuren enemmistön selvä tuki.

Demokratialle on etu, että valtiosääntö on vakaa ja sen määrittämät instituutiot pysyviä. Samalla on totta, että maailma muuttuu. Presidentti-instituutioon liittyvien valtaoikeuksien tarkistukset ja presidentin vaalitavan muuttaminen suoraksi kansanvaaliksi ovat olleet perusteltuja juuri maailman muuttumisen vuoksi. Kylmä sota on päättynyt ja Suomesta on tullut Euroopan unionin jäsen.

Uusissa EU-oloissa meillä on käyty ikävän makuinen ja asian perimmäistä olemusta ymmärtämätön lautaskiista. Se nojasi siihen logiikkaan, että kun pääministeri ja valtioneuvosto (ja kukin ministeriö omalta osaltaan) vastaavat EU-politiikasta, niin saman tulisi koskea suvereenisti myös Euroopan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP).

Tuo yksioikoinen ajattelutapa jättää ymmärtämättä, että Suomen ulkopolitiikkaan (ja siis presidentin mandaattiin) kuuluvat paitsi suorat suhteemme EU:n ulkopuolisiin maihin ja kansanvälisiin organisaatioihin, myös EU:n ulkosuhteet näihin tahoihin, koska Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa paljolti juuri EU:n jäsenenä.

Perustavaa on, että Suomi on YK:n ja Euroopan ihmisoikeussopimusta sanktioivan Euroopan neuvoston jäsen. Nämä ovat organisaatioita, jotka edustavat ylimmällä normatiivisella tasolla kansakuntien sisäisen demokratian ja rauhanomaisen kansainvälisen järjestelmän pelisääntöjä.

Hyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on ennen kaikkea se, että Suomi itse noudattaa esimerkillisesti niitä ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon ja demokratiaan liittyviä sitoumuksiaan, jotka olemme antaneet liittyessämme näiden kansainvälisten järjestöjen jäseneksi. Vahva valtio on ollut kirosana, koska sen on ymmärretty merkinneen joko imperiaalista pullistelua tai oman kansan kurittamista.

Tänä päivänä valtion vahvuus on syytä nähdä positiivisena ja tavoiteltava, jos sillä tarkoitetaan, että valtio kykenee tehokkaasti täyttämään sitoumuksensa universaalien ihmisoikeus- ja demokratianormien toteuttajana.

Presidentti-instituutio on Suomen demokratialle hyväksi. Tasavallan presidentti ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisena johtajana ja edustajana on maalle arvokas. Presidentin arvojohtajuus realisoituu universaalien demokratia- ja ihmisoikeusnormien edustajana. Presidentti saa toki olla myös Suomen vientiteollisuuden myyntitykki, mutta on hyvä sellainen vain, jos pätee toimenkuvansa keskeisissä asioissa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset