RAUTAROUVA (Englanti 2011). Ohjaus: Phyllida Lloyd. Käsikirjoitus: Abi Morgan. Kuvaus: Elliot Davis. Musiikki: Thomas Newman. Pääosissa: Meryl Streep, Jim Broadbent, Alexandra Roach ja Harry Lloyd (pariskunta Thatcher nuorina).
Meryl Streep tekee Rautarouvassa todennäköisesti saman kuin Nicole Kidman elokuvassa Tunnit (2002), eli saa naispääosan Oscarin tuhdin maskeerauksen vaatineesta roolista. Vähän ironiseksi asian tekee se, että Streep on Tunneissa tärkeässä sivuosassa.
Rautarouva kertoo Englannin entisen pääministerin Margaret Thatcherin dementian varjostamasta nykypäivästä. Brittien konservatiivipiireissä on ehditty paheksua faktaa ja fiktiota tasapuolisesti yhdistelevää leffaa.
Tiukkapipoisimpia tuntuu ärsyttäneen fantasialla kuorrutettu kehystarina.
Turhaan, sillä Rautarouva on kovasti empaattinen kiisteltyä päähenkilöä kohtaan.
Tiukkapipoisimpia tuntuu ärsyttäneen fantasialla kuorrutettu kehystarina. Siinä ex-pääministeri jutustelee miesvainajansa kanssa niin yhteisistä vuosista, urastaan kuin kananmunien hinnannousustakin.
Human interest -aspekti toimii omalla painollaan ihan kelvollisesti. Vanha veikistelijä Jim Broadbent yrittää Denis Thatcherin roolissa hauskuttaa emäntäänsä, mutta eihän ”hallituksen ainoa äijä” taivu kunnolla mukaan leikkiin.
Rautarouva onnistuu paremmin intiiminä aviodraamana ja rutinoituna elämäkertafilminä kuin poliittisen lähihistorian kuvauksena. Sen suhteen elokuva typistyy auttamattoman pintasiloiseksi.
uutiskirje 
