KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Venäjän vallankumous Emma Goldmanin silmin

Emma Goldman 1869-1940.

Emma Goldman 1869-1940. Kuva: Viivi Lindholm

Amerikkalainen anarkisti ja kirjailija Emma Goldman (1869–1940) näki ja koki eturivin paikalta Venäjän vallankumouksen jälkeiset ensi askeleet. Kirja Vuoteni Venäjällä käy läpi kokemusperäisiä tapahtumia kahden vuoden ajalta 1920–1921.

Lauri Hinkkanen
11.2.2012 18.30
Fediverse-instanssi:

Teos sai ilmestyttyään ristiriitaisen vastaanoton. Sen ensimmäinen painos tosin julkaistiin Yhdysvalloissa, mutta supistettuna ja nimeä myöten alkuperäistä tarkoitustaan vääristäen. Dokumentti haluttiin mitätöidä. Koska Goldman ei ollut saanut lupaa palata Yhdysvaltoihin, kustantamo toimi kirjailijan selän takana.

Koko teos suomennettiin ja julkaistiin 2010. Sen voi lukea muistelmateoksena tai ideologisena puheenvuorona, todistusarvo ei siitä muutu.

Kaunasissa syntynyt Emma Goldman oli baltianjuutalainen. Hän oli asunut lapsuudessa kolme vuotta Petrogradissa, Pietarissa. Perheen kehnon taloudellisen tilanteen vuoksi koulunkäynti piti jättää ja mennä töihin tehtaaseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tuli toimia arjessa, olla aktivisti käytännön tasolla. Siinä Emma Goldmanin periaate.

Vallitsevaan maailmanmenoon ja eriarvoisuuteen hän ei voinut suhtautua olankohautuksella. Emansipaatiopyrkimykset kytivät vaikka naisasialiikkeestä tai sukupuolten välisestä tasa-arvosta tuskin tuolloin puhuttiinkaan.

Paremman elämän toivossa perhe muutti Yhdysvaltoihin.

Vapaan maailman suurpääoman rautaiset lait eivät jättäneet tilaa poikkeaville mielipiteille tai illegaaliselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Tämä ei kiihkeää mielipidevaikuttajaa estänyt hakeutumasta muutosta ajavien joukkoihin. Voimakkaimmin New Yorkiin asettuneeseen Goldmaniin vaikutti anarkistiliike. Alettiin puhua ”Punaisesta Emmasta”.

Toivon valo Venäjällä…

Saatuaan vuoden vankilatuomion muun muassa promiskuiteetin (=sukupuolten vapaa yhteiselämä) vuoksi ja esiintymisistään kielletyissä kokouksissa anarkokommunistina itseään pitänyt aikakautensa edelläkävijä ja rämäpää näki toivon Venäjän vallankumouksessa. Siihen sisältyi mahdollisuus romuttaa keskitetyn valtion idea.

Seurasi maasta karkotus vasemmistolaisen radikalismin vuoksi Neuvosto-Venäjälle joulukuun lopulla 1919. Eikä se niin vastenmielistä ollut. Sydän sykki jo valmiiksi: suuri halu oli uudelta pohjalta päästä rakentamaan parempaa maailmaa.

Amerikkalainen karkotettujen ryhmä saapui nuoreen sosialistiseen valtioon Suomen kautta, suljetuissa junanvaunuissa. Vaikka päivä oli kylmä ja maa lumen peitossa, mielessä kukoisti kevät. Vallankumouksellinen Venäjä – pyhä maa!

Päästiin tapaamaan neuvostoeliitin vaikutusvaltaisia johtohahmoja. Jopa Kremlin portit avautuivat. Järjestyi juttutuokio itse kansankomissaarien kaikkivoivan johtajan Lenin kanssa.

… ja unelman loppu

Unelmat kuitenkin karisivat nopeasti. Kriittinen tarkastelu ei voinut olla havaitsematta juhlapuheiden ja todellisen elämän ristiriitaa.

Jonkin aikaa terävä nainen epäili omia vaikutelmiaan. Mutta poliittisen sorron, pakkotyön ja sananvapauden tukahduttamisen keskellä ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa itselleen, että tämä ei ollut tavoittelemisen arvoinen elämä.

”Amerikan vaarallisin nainen” pettyi Venäjään. Hän otti etäisyyttä kaadereiden etujoukkoon ja jättäytyi tarkoituksella sivuun tarjolla olleista hallinto- ynnä muista johtavista tehtävistä. Ajatusmalli anarkismin myötä saavutettavasta paremmasta maailmasta kuoli. Jäljelle jäi vain Leninin akrobaattitemppu.

Sen sijaan palavamielinen kansalaisaktivisti kulki riippumattoman vallankumousmuseon mukana kiskoilla eri puolilla maata. Vähintään yhtä arvokasta kuin tavata Petrogradissa ulkomaisia delegaatioita tai osallistua erilaisiin näytöksiin oli päästä tutustumaan ihmisten elämäntilanteisiin. Tavata heitä toreilla ja työpaikoilla kansalaissodan melskeisissä oloissa.

Vuonna 1921 matruusit Kronstadtissa nousivat kapinaan. Vaadittiin bolševikkikomennosta vapaita vaaleja, kokoontumisvapautta, aseellisten joukkojen riisumista ja niin edelleen. Merisotilaat halusivat paluuta todellisten neuvostojen hallitukseen. Kapina kukistettiin suurella ylivoimalla.

Tragedian jälkeen Emma Goldman totesi, ettei voinut vastaanottaa sellaiselta hallitukselta, jonka kädet olivat Kronstadtin rohkeiden merimiesten veren tahraamat, edes leipäannosta.

Ei luottanut massoihin

Goldman oli yksilöanarkisti. Hän ei luottanut massoihin eikä halunnut kuulua järjestöihin. Tuli toimia arjessa, olla aktivisti käytännön tasolla.

Marxin mukaan yhteiskunnallinen vallankumous on mahdollinen ainoastaan sellaisissa maissa joiden teollisuus on riittävän kehittynyttä. Vain sen seurauksena voi syntyä vastarintaa. Goldmanin mukaan tämä yksin ei riitä. Tarvitaan lisäksi yhteiskunnallinen tietoisuus, eräänlainen massapsykologia. Se Venäjällä oli. Mutta innostus tukahdutettiin proletariaatin diktatuurin myötä.

Samalla kun todellisuus tarjosi lisää hälyttäviä näyttöjä bolševikkien hallinnoiman yhteiskunnan vääristymistä ja sosiaalisesta rujoudesta Emma Goldman kohtasi ympärillään sankareita. Tällaisina hän näki anarkismin teoreetikkoruhtinaan Pjotr Kropotkinin, sosialistivallankumouksellisen Maria Spridinovan ja ukrainalaisen talonpoikaiskapinan myyttisen johtajan Nestor Mahnon. Silti laajassa katsannossa tuli mahdottomaksi nähdä anarkismille tulevaisuutta johtavan puolueen kontrolloimassa maassa. Ja Emma Goldman jos kuka heilutti anarkismin lippua.

Emma Goldman: Vuoteni Venäjällä. Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas 2011. 345 sivua.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset