Nykyään on muotia nimetä ilmiöitä päätteellä 2.0. Ohjelmistomaailmasta tullut tapa pitää sisällään liike-elämän logiikan: kompromissien tai eturistiriitojen ratkaisun sijaan halutaan löytää parhaita ratkaisuja.
Samaa logiikkaa on alettu soveltaa enenevässä määrin demokratiaan. Taustalla on ajatus siitä, että tarvitaan enemmän ja parempaa demokratiaa. Uusia keksintöjä, epämuodollisia liikkeitä ja ruohonjuuritason osallistumisen tapoja.
Näiden tiellä nähdään vanha, edustuksellinen, byrokraattinen, hidas ja kankea maailma. Sen halutaan väistyvän.
Ilmiö liittyy uuden viestintätekniikan nousuun ja julkisuuden luonteen muutokseen. Lisäksi se kytkeytyy yksilökeskeisyyteen, jonka osaksi halutaan yhteisöllistä lisämaustetta.
Uudessa ruohonjuuritason ja verkon demokratiassa on paljon hyvää, ja monet sen kehittäjät tekevät hienoa työtä.
On kuitenkin makaaberia, että demokratia 2.0 -aikakausi osuu yhteen Euroopan vakausmekanismien, kuntauudistuksen, valtion konserniohjauksen konsulttiselvitysten ja elvytyksen estävien EU:n budjettihäkkien kanssa.
Talous ajetaan yhä syvemmälle Euroopan komission ja valtiovarainministeriöiden teknokratioiden uumeniin. ”Kokeilkaa vain aikapankkeja, kunhan kukaan ei vahingossakaan tee taloudesta politiikkaa.”
Tavallaan talouden eristäminen kaikesta demokraattisesta päätöksenteosta on linjassa 2.0-ajattelun kanssa. Jos verkossa tai kaupunginosissa voidaan kehittää parhaat työkalut vaikuttamiseen, miksei myös perinteisessä politiikassa?
Demokratia 2.0 liittyy tätä kautta demokratian näivettymiseen ja yrityksiin tappaa politiikka. Diktatuureissa puhutaan parhaista vaihtoehdoista, demokratiassa riidellään – ja sovitaan – etujen ja intressien ristiriidoista.
Uudet verkkotyökalut eivät riitä näiden ristiriitojen ratkaisuun. Tarvitaan työryhmiä, toimikuntia, komiteoita – hidasta politiikkaa. Politiikan downshiftaamista sen ketteryyden lisäämisen sijaan, tai ainakin ohessa.
Epämuodollisella, nopealla aktivismilla on paikkansa verkossa ja kaupunginosissa. Yhtä lailla on tunnustettava hitaiden, edustuksellisten ja sen kautta päätöksentekorakenteiltaan läpinäkyvien välineiden merkitys suurissa kysymyksissä ja etenkin talouden saralla.
Talouskuri vie demokratialta ja politiikalta hapen, mikä on varmasti vaikuttanut myös sisäänpäin käpertyvän populismin nousuun Euroopassa. Usein valmiiksi toimeliaiden, koulutettujen kansalaisten aktivoituminen verkossa ja kaupunginosaliikkeissä ei riitä puhdistamaan tätä ilmaa.
Kirjoitus ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroituksessa torstaina 5.4. Seuraava Tulosvaroitus annetaan perjantaina 20. huhtikuuta.
uutiskirje 