KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Peili jolla on muisti

Pirjo Hämäläinen
13.6.2012 18.03
Fediverse-instanssi:

”Muiden muijilla peili on, vaan muijallani ei oo lainkaan. Löysin vanhan tervaleilin, tein siitä muijalle uuden peilin. Niin, näin eteenpäin! Tervaleili, uusi peili, oli minun muijallani”, nurmeslainen Mikko Tolvanen hoilasi vuonna 1890.

Vaatimaton pilkkaviisu saa kansainvälisiä ulottuvuuksia, kun sitä vertaa törkypuheeseen, jonka takia muuan Dorothy Strecher joutui Canterburyssa vuonna 1615 oikeuteen. Naapurin ämmille pitäisi tehdä peilit heidän ukkojensa nyljetyistä persnahoista, Dorothy oli kiukuspäissään lohkaissut.

Kuten tutkija Anu Korhonen on todennut, Dorothyn mielestä ämmien iljettävät naamat vaativat samanmoisia peilejä. Ja jos ihmisen ulkonäköä halutaan tosissaan herjata, ajatus rientää kasvojen vastakohtaan, takapuoleen. Naama on kuin petolinnun perse.

ILMOITUS
ILMOITUS
Varattomat astuivat valokuvan myötä historiaan, tulivat näkyviksi ja saivat albumeissa ja arkistoissa iankaikkisen elämän.

Nurmeksen hoilaava Mikko oli sillä kannalla, ettei muija peiliä ansainnut. Dorothyn tavoin Mikko käänsi asetelman nurin ja häpäisi muijaansa lahjoittamalla tälle vanhan tervaleilin.

Tervaleili oli todellinen kapine, puinen kuljetusastia, jolla pieneläjät hakivat kaupunkien porvareilta tervaa. Leilin soikeat sivut muistuttivat kehystettyjä peilejä, mutta ne olivat arvatenkin tervasta mustat.

Mikkoa yllyttivät tervan roisit merkitykset. Alaruumiin eri osia uhataan yhä tervata, ja entisaikaan aviottomasta tai liian varhain syntyneestä lapsesta rangaistiin ”kirkon tervaamisella”. Myös nummisuutari Topias joutui maksamaan löyhäpäisestä Eskosta tervarahaa eli sakkoa, joka käytettiin herrantemppelin kunnostukseen.

Täysin perätön Mikon lahjaidea ei ollut, sillä suuren tervatynnyrin pinnasta kasvoja saattoi peilata yhtä lailla kuin vesisaavista tai Narkissoksen suosimasta lähteestä.

Vielä sodan jälkeen kunnolliset peilit olivat monelle suomalaiselle pelkkä unelma. ”Sunnuntai sujuu meillä siivillä, harsimme ja ompelemme ja valmista tulee, peilataan ikkunasta, onko hyvä, ja taas jatketaan”, taiteilija Eira Viertoma kirjoittaa tuoreessa elämäkerrassaan vuoden 1950 Teuvasta.

Itse kiipesin kouluaikoina nojatuolille ja yritin tirkistellä, miten hameeni helma oikein asettui. Kapoisesta seinäpeilistä tarkistettiin vain jakauksen kulku, joten peilin sopi riippua korkealla lipaston yläpuolella. Ajatus koko vartalon näkemisestä edestä, takaa ja sivulta on nuori ja äitiemme ikäpolvelle vastenmielinen.

Peili on tietysti ikivanha keksintö, sillä ennen lasia materiaalina käytettiin metallia ja jopa kiillotettua kiveä. Hopeapeili-lehdestä voisi päätellä, että metallipeilit olivat meilläkin yleisiä, mutta Pohjolassa ne kuuluivat viikinkiajan esineistöön.

Täydellisyyttä metallipeileillä ei tavoitettu. ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin”, apostoli Paavali lausuu ja tarkoittaa arvoituksella sumuista peilikuvaa.

Valokuvaa sanotaan peiliksi, jolla on muisti. Valokuvaa pidetään myös modernina keksintönä, jonka jälkeen maalaustaide ei voinut enää näköisyydessä kisata ja sen oli suunnattava ei-esittävään. Suomessa aikaeroa ei kuitenkaan ole.

Melkein ensimmäiset kuvataiteilijat Magnus von Wright ja S. A. Keinänen sekä ensimmäiset valokuvaajat Michael Seifert ja J. J. Reinberg ikuistivat 1860– ja 70-luvulla kansanpukuisia maalaisihmisiä. Mikäli valokuviin lisättiin vielä väriä, ne muistuttivat suuresti maalauksia.

Kansallisromanttiset kuvataiteilijat ja valokuvaaja I. K. Inha kulkivat niin ikään samoja polkuja. Vuonna 1893 Eero Järnefelt maalasi Lapinlahdella Kasken eli Raatajat rahanalaiset ja Inha valokuvasi Enon kaskimailla rankoja viertäviä tyttöjä.

Maalareilla oli taikauskoisten malliensa kanssa kahnauksia, mutta miten valokuviin päätyneet reagoivat? Juhani Aho kirjoitti öljylampun, rautatien ja kellon herättämästä ihmetyksestä, mutta mitä mökin ukko ja akka valokuvista sanoivat?

Yllättävän varhain kansa löysi tiensä valokuva-ateljeihin ja hankki ”kovia kuvia” eli tutuille jaettavia visiittikorttikuvia, jotka olivat 1900-luvun alkukymmenien Facebook. Maalaiset ja työläiset, ihan tavalliset ihmiset, vertailivat kuumeisesti kokoelmiaan ja punoivat niiden avulla sosiaalisia verkkojaan.

Valokuva henki demokratiaa, sillä sen hinta oli vain murto-osa siitä, mitä muotokuvista oli taiteilijoille maksettu. Varattomat astuivat valokuvan myötä historiaan, tulivat näkyviksi ja saivat albumeissa ja arkistoissa iankaikkisen elämän.

Lapsuuden kodissani oli kaksi pula-ajan pahvilaatikkoa, joista toisessa säilytettiin joulukuusen koristeita ja toisessa vanhoja valokuvia. Kun äiti kuoli ja talo autioitui, riensin veljeni kanssa pelastamaan tärkeimmät tavarat. Mietimme pitkään ja otimme lopulta vain valokuvalaatikon.

Olin selaillut kuvia usein, mutta pienen koon takia en ollut nähnyt niissä oikeita asioita. Vasta kun veli suurensi kuvat, katseeni terästyi ja tunnistin sukulaiset, joista iäkkäimmät olivat syntyneet 1850-luvulla.

Siinä istui pihamaalla isoisäni isä Eerik, mustanpuhuva ja turski Ierikka. Isoisä Juho näytti italialaiselta posetiivarilta, mutta jalkaansa aristava poika hänen vierellään oli suomalaisen vaalea.

Sama poika esiintyi myöhemmässä neljän hengen ulkokuvassa, jonka täytyi olla kesältä 1916 tai 1917. Nyt hän oli jo aikuinen, yhäti vaalea mies, jolla oli hyvin leikattu puku, kravatti, lierikko turhamaisesti kallellaan ja kukka napinlävessä. Rampa jalka jäi puutarhapöydän alle.

Tarkemmin katsoen vaalean miehen pään päälle oli piirretty risti. Nelikko oli kylän kumouksellista ainesta ja työväenyhdistyksen kärkijoukkoa, mutta kolme heistä säilyi siis hengissä. Hienosteleva raajarikko, isoisän veli Anton, Anttoska, ammuttiin toukokuussa 1918 koirien hautausmaalla Viipurissa.

Anton oli räätäli ja punakaartilainen, samoin veli Väinö, joka oli varhemmassa kuvassa paimenpojan iässä. Kapinan jälkeen Väinö ei halunnut pitäjän porvareille enää pistoakaan ommella, joten hän päätti lähteä Neuvosto-Karjalaan sosialismia ja toisenlaista suomalaisuutta rakentamaan.

Petroskoi vaihtui kuitenkin Montrealiin, missä Mr. Waino Hamalainen nousi räätälimestarien killan johtoon. Kukaan ei muista, että hän olisi suunnanmuutosta kuuna päivänä katunut.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset