Mitä saa 14,5 miljardilla eurolla? Ainakin maailman suurimman show’n. Se käynnistyy myöhään perjantai-iltana Suomen aikaa Lontoossa ja kestää runsaat kaksi viikkoa.
Kesäolympialaiset ovat spektaakkeli vailla vertaa ja Lontoo tekee sen vieläpä edullisesti, jos vertailukohtana ovat neljän vuoden takaiset Pekingin olympialaiset. Ne maksoivat 36 miljoonaa euroa, mutta sillä rahalla toki rakennettiin kisapaikkojen lisäksi myös valtavasti muutakin infrastruktuuria.
Elokuvaohjaaja Danny Boylen suunnittelemien avajaisten odotetaan kokoavan tänään tv-ruutujen ääreen neljä miljardia katsojaa.
Britannian joukkueessa urheilee useita ”muovibrittejä”.
Avajaisten jälkeen noin 10 500 urheilijaa kilpailee arvostetuimmasta mahdollisesta palkinnosta 26 lajissa. Joukossa on 55 suomalaista ja toiveena edes yksi kultamitali. Suomen ikiaikainen kultaputki katkesi Ateenassa 2004. Sitä ennen sinniteltiin yhden kullan varassa kolmet kisat. Suomi kesti jonkinlaisena urheilun suurvaltana vielä kahdet 1980-luvun boikottikisat, mutta niiden jälkeen seurasi romahdus.
Nykyisten massatapahtumien tapaan Lontoon kisoissakin huomion uhkaavat viedä muut asiat kuin urheilu. Kisojen ensimmäinen skandaali koettiin jo pari viikkoa sitten, kun yksityinen turvayhtiö G4S joutui myöntämään, ettei se pysty toimittamaan läheskään lupaamaansa määrää turvahenkilöstöä. Yhtiö pystyi kyllä tekemään rahakkaan sopimuksen, mutta rahkeet eivät riittäneet sen täyttämiseen.
Antiikin olympialaisia juhlistettiin pyhällä aselevolla, mutta nykyään pitää valmistautua sotaan, jos haluaa rauhaa. Merijalkaväki, sotalaivat, hävittäjät ja ohjukset ovat valmiudessa terrorismin varalta. Lontoo on kuin hyökkäystä odottava kaupunki.
Suuren rahan houkutus on puolestaan johtanut erikoiseen ilmiöön urheilijoiden ja menestystä kovaankin hintaan janoavien valtioiden kesken. Kun voittajia ei ole omasta takaa, heitä ostetaan. Ilmiö ei ole aivan uusi, mutta laajuudessaan se nousee Lontoossa aivan uudelle tasolle. Kymmenet urheilijat kilpailevat väärän lipun alla.
Ennätyksen näissä kisoissa tekee öljyrikas entinen neuvostotasavalta Azerbaidžan. Sen 50 urheilijan olympiajoukkueesta melkein puolet on tuontitavaraa. Kazakstanin joukkueessa on useita venäläisiä tennispelaajia ja kiinalaisia painonnostajia.
Myös isäntämaa Britannian joukkueessa urheilee useita ”muovibrittejä”. Erikoisin tapaus on ehkä kuubalainen kolmiloikkaaja, joka on aiemmin edustanut olympialaisissa Sudania.
Kehitys on aiheuttanut nurinaa niin Kansainvälisen olympiakomitean kuin urheilufanienkin piirissä. Ostetun urheilijan kulta ei tunnu oikealta.
Lieveilmiöistä huolimatta alkamassa on urheilujännärin paratiisi ja urheilua karsastavan painajainen. Kisoilta on vaikea välttyä kotikatsomoissa, kun Yle suoltaa suoraa lähetystä yli 12 tuntia päivässä. Niin sen julkisen palvelun kanavana pitääkin tehdä.
uutiskirje 