KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Virikkeet, ainekset, rakenteet

Tuula-Liina Varis
8.9.2012 16.00
Fediverse-instanssi:

Otsikkoni on vuonna 1969 aloitetusta ja noin kymmenen vuoden välein järjestetystä Miten kirjani ovat syntyneet -luentosarjasta, mutta ”hyväksikäytän” sitä tässä häpeämättä. Kirjailijoiden esitelmät on toimitettu myös kirjoiksi, joista uusin, viime syksynä Turussa ja kevätkaudella Helsingissä järjestettyyn luentosarjaan perustuva, ilmestyy vielä tässä kuussa. Silloin on kansien välissä 90 suomalaisen kirjailijan perusteelliset selvitykset siitä, miten ja mistä virikkeistä ja aineksista he ovat rakentaneet kaunokirjalliset teoksensa.

Suosittelen luettavaksi niille, joille on jäänyt epäselväksi faktan ja fiktion ero. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että tietämättömyyttä on paljon ja aivan hämmästyttävillä tahoilla, sielläkin, missä omasta sananvapaudesta eniten melskataan. Siis mediassa.

Viimeisin hälinä on syntynyt Riikka Ala-Harjan romaanista Maihinnousu. Sen nosti Helsingin Sanomat julkaisemalla kulttuurisivullaan (HS 26.8.) laajan jutun, jossa sisar ja hänen miehensä syyttävät kirjailijaa lapsensa vakavan sairauden varastamisesta ja perheen tragedian hyväksi käyttämisestä romaanissa. Samassa yhteydessä penätään Suomen Kirjailijaliitolta eettistä ohjeistusta siitä, mistä ja miten kirjailija saa kirjoittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Maihinnousu on lahjakkaan kirjailijan luoma hieno ja vaikuttava romaani, fiktio. Ilman nostettua kohua yksikään kirjan lukija tuskin näkisi siinä mitään paheksuttavaa.

Fiktiivisen teoksen herättämä tunnekuohu ei ole harvinainen. Suuri osa kirjailijoista joutuu tavalla tai toisella näiden mielenilmausten kohteeksi, ja usein loukkaantuneet löytyvät juuri perhe-, suku- tai muusta lähipiiristä. Syytöksiä on yleensä kaksi: toisaalta kirjailijaa syytetään siitä, että hän on ottanut kirjaansa todellisia ihmisiä ja tapahtumia, toisaalta siitä, että noita ihmisiä ja tapahtumia ei ole kuvattu ”oikein” eli niin kuin närkästynyt on ne nähnyt ja kokenut. Yleensä skismat selvitetään läheispiirissä, mutta joskus mennään pitemmälle, jopa oikeusjuttuihin asti, tosin laihoin tuloksin.

Hesarin juttu on enemmän lööppilehtikamaa kuin asiallisen sanomalehden aineistoa. Motiivia sen julkaisemiseen voi arvailla. Ainakaan se ei ole ollut yksityisyyden suojaaminen, sillä perheen tragedian levittämisen massiiviseen julkisuuteen hoiti juuri Hesari. Lehden nettipalstoilla käydyn keskustelun perusteella juuri tämä onkin monen mielestä ollut se varsinainen eettinen ongelma.

Mielipiteen muodostamista kaunokirjallisesta teoksesta auttaa ratkaisevasti teoksen lukeminen.

Maihinnousu sijoittuu Normandiaan, ja sen kaikki päähenkilöt ovat ranskalaisia. Tarinan kertoo Julie, joka on sotahistorian tutkija ja toimii ulkomaisten turistiryhmien oppaana Normandian maihinnousun tapahtumapaikoilla. Julien mies Henri on paikallislehden toimittaja, ja parilla on kahdeksanvuotias tytär Emma. Julien maailma menee murskaksi, kun Henrin uskottomuus paljastuu. Samassa kaaoksessa Emma sairastuu akuuttiin leukemiaan. Sota nousee maihin Julien elämään kahdelta suunnalta: avioerossa kyseenalaistuu koko entinen elämä, ja Emman sairaus nostaa pintaan suunnattoman lapsen menettämisen pelon. Yksin jäänyt Julie tekisi mitä tahansa pelastaakseen lapsensa, mutta kuten Emma hänkin on hoitokoneiston armoilla.

Maihinnousu kuvaa ennen kaikkea yksin jääneen naisen selviytymiskamppailua. Akuutista leukemiasta, sen oireista ja hoidoista, mihin hyväksikäyttösyytökset nimenomaan kohdistuvat, se ei kerro mitään, mikä ei olisi yleisesti saatavissa olevaa lääketieteellistä faktaa. Sitä paitsi satojen suomalaistenkin perheiden kokemaa; lasten akuutti leukemia ei valitettavasti ole aivan harvinainen sairaus.

Riikka Ala-Harja on itse kertonut julkisuudessa, että tarina pohjautuu hänen omiin avioerokokemuksiinsa ja raskaan huoltajuuskiistan nostamaan lapsen menettämisen pelkoon. Mutta tarina ei ole faktaa. Maihinnousu on lahjakkaan kirjailijan luoma hieno ja vaikuttava romaani, fiktio. Ilman nostettua kohua yksikään kirjan lukija tuskin näkisi siinä mitään paheksuttavaa.

Suomen Journalistiliitolla on eettiset sääntönsä, joiden noudattamista valvoo muun muassa Julkisen sanan neuvosto. Myös Suomen Tietokirjailijat ry on tiettävästi laatinut eettiset ohjeet jäsenistölleen. Se on tietysti oikein, journalistit ja tietokirjailijat tuottavat faktaa eivätkä saa esittää totena asioita, jotka eivät ole totta.

Taiteen alan ammatillisten järjestöjen eettisistä säännöistä on kokemusta esimerkiksi Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa, joissa ammattiliitot olivat mahtitekijöitä sekä teosten sensuroijina että taiteilijoiden koko elämän säätelijöinä, usein kohtalokkaalla tavalla. Kiinassa ja Pohjois-Koreassa sensuuri toimii tänä päivänä, ja kirjailijat pidetään muutenkin kurissa. Länsimaissa sitä pidetään vakavana ihmisoikeusloukkauksena. Taiteen vapaus on länsimaisen demokratian kulmakivi. Ennen kuin rupeaa ajamaan siihen rajoituksia, kannattaa lukea vaikkapa Nadezhda Mandelshtamin, Dmitri Šostakovitšin tai Jaan Krossin muistelmat.

Kaunokirjailijoilla on toki Suomessakin eettiset sääntönsä. Ne määrittelee lainsäädäntö perustuslaista alkaen. Painovapauslaki ja rikoslaki yksityisyydensuoja- ja kunnianloukkauspykälineen koskee kirjailijaa siinä kuin muitakin kansalaisia. Tekijänoikeuslaki kieltää kirjalliset varkaudet.

Teemoja ja aiheita ei kukaan omista. Kirjailijalle ei anneta mitään tähtien välisestä avaruudesta eikä mikään tule Jumalalta. Kaikki on otettava maailmasta ja omien korvien välistä: kokemuksista, tiedoista, muistoista ja muistista. ”Mitä et itse tiedä, sitä et tiedä”, sanoo Bertolt Brecht.

”Mikä tässä sinun kirjassasi on totta?” on kirjailijoille eri tilaisuuksissa esitetyistä kysymyksistä yleisimpiä. Olen laatinut siihen omia kirjojani koskien neliosaisen vakiovastauksen: a) kaikki, b) ei mikään, c) en tiedä, d) mitä väliä sillä on?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset