Työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen yhteydessä tehtiin periaatesopimus kolmesta koulutuspäivästä. Asia piti saada pois päiväjärjestyksestä jo viime keväänä.
Työmarkkinaosapuolet eivät ole sopua kuitenkaan löytäneet. Elinkeinoelämän keskusliiton edustajien mukaan edes aikalisä, jota esitti lauantaina SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Ylen Ykkösaamussa, ei muuta työnantajien kielteistä asennetta. Neuvottelut ovat umpisolmussa, koska osapuolilla on erilaisia tulkintoja siitä, mistä oikeasti on sovittu.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) jaksaa uskoa, että ratkaisu koulutuspäivistä ja niihin liittyvistä mahdollisista verokannustimista syntyisi syksyn aikana. Hallitukselta tulee nyt kuitenkin hieman ristiriitaista viestiä. Ihalaisen mukaan ”hallituksen puolelta neuvotteluja on tarkoitus jatkaa”, mutta pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hallitus ei aio kiistaan puuttua, vaan hän jättäisi ratkaisun löytyminen kokonaan työmarkkinajärjestöjen huoleksi.
Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Katainen totesi, ettei hallituksella ole keinoja auttaa työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöjä kiistassa.
Jos koulutuspäivistä ei pystytä sopimaan, niin se heikentää väistämättä keskinäistä luottamusta ja vaikuttaa osaltaan tuleviin sopimusratkaisuihin. Työnantajapuolelta on jo tehty esityksiä siitä, että raamisopimus pitäisi purkaa, koska se tehtiin toisenlaisissa oloissa kuin nyt eletään – ja maksoi liikaa. Palkansaajapuolella on tyystin toisenlainen näkemys raamisopimuksen merkityksestä ja positiivista vaikutuksista vakauden lisääjänä.
EK:n johtaja ja varatoimitusjohtaja Jukka Ahtela antoi tosin KU:n Viikkolehden haastattelussa (14.9.) ymmärtää, että raamisopimuksia ei ole haudattu ja koulutusvapaista voisi jonkinlainen sopu syntyä. Se tosin edellyttäisi kummankin osapuolen liikahtamista ja vastaantuloa.