Liikenne- ja viestintäministeri Merja Kyllösen (vas.) ja Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan tiet eroavat. Ministeri on menettänyt täydellisesti luottamuksensa pääjohtajaan. Kun näin on käynyt, niin siitä ei voi muuta seurata kuin pääjohtajan eroaminen tehtävistään.
Kyllönen on korostanut, että kyse ei ole henkilökemioista vaan nimenomaan pääjohtajan toimintatavoista.
Tulehtunut ilmapiiri ministeriön ja Liikenneviraston välillä haittaa väistämättä virkatehtävien hoitoa ja voi osaltaan vaikeuttaa myös tärkeiden hankkeiden etenemistä.
Luottamuspulan täytyy olla todella syvä, kun tilanne on mennyt näin pitkälle. Kyllösen mukaan epäluottamus ei ole syntynyt hetkellisesti vaan se on kehittynyt pitemmän ajan sisällä. Kyse ei myöskään ole yksittäisistä asioista, vaikka niitäkin löytyy, kun asioita ryhdytään tarkemmin purkamaan.
Tervala ei ole Kyllösen mukaan suostunut kuuntelemaan ministeriön ohjeita ja hän on toiminut omavaltaisesti kirjallisista ohjeistuksista välittämättä. Tervalan versiota tapahtumien kulusta emme ole kuulleet.
Ministeri joutui nyt näyttämään kaapin paikan sooloilevalle pääjohtajalle. Niin asioiden pitääkin mennä. Päätösvalta on ministerillä, joka toimii eduskunnan luottamusta nauttivassa hallituksessa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Virkamies taas seuraa saamaansa ohjeistusta.
Kyllönen toimikin ryhdikkäästi ja käytti ministerille kuuluvaa valtaa – ja osoitti samalla johtajaominaisuuksiaan.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta halusi kuulla niin Kyllöstä kuin Tervalaakin. Kuuleminen ei kuitenkaan vaikuta mitenkään itse asiaan. Kyllönenhän on pyrkinyt viemään ministerinä eteenpäin eduskunnan hyväksymää liikennepoliittista selontekoa, kun Tervala taas on halunnut toimia eduskunnan tahdon vastaisesti.