Vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan Jyväskylässä ja säilytti kuusi valtuustopaikkaansa, vaikka paikkoja oli nyt jaossa kahdeksan vähemmän kuin viimeksi.
Liitosvaiheen 75-jäsenisen valtuuston sijasta Jyväskylässä valittiin nyt vaaleissa vain 67 valtuutettua, mikä tiesi paikkojen menetystä kaikille nykyisen valtuuston neljälle suurimmalle ryhmälle.
Sosialidemokraattien paikkamäärä putosi 21:stä 17:ään, kokoomuksen 16:sta 13:een, keskustan 15:stä 11:een ja vihreiden yhdeksästä seitsemään.
Vihreät joutuivat luovuttamaan neljänneksi suurimman ryhmän aseman perussuomalaisille, jotka lisäsivät valtuutettujensa määrän kolmesta kahdeksaan. Vasemmistoliiton ryhmä puolestaan putosi kuudennelle sijalle, vaikka pitikin kuusi paikkaansa.
Vasemmistoliitto oli perussuomalaisten ohella ainoa valtuustoryhmä, jonka äänimäärä nousi viime kuntavaaleista.
Uusi äänikuningatar
Jyväskylän äänikuningatar oli perusturvalautakunnan puheenjohtajana toimiva SDP:n Riitta Mäkinen, joka 1869 äänen saaliillaan jätti taakseen niin ministeri Henna Virkkusen (1523), kansanedustaja Mauri Pekkarisen (1699) kuin muutkin ehdolla olleet kansanedustajat.
Kuntavaalit väliin jättänyt Susanna Huovinen saanee Mäkisestä vakavan haastajan seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Vasemmiston ääniharava oli odotetusti kansanedustaja Eila Tiainen, joka nousee uutena myös kuntapolitiikkaan 1025 kaupunkilaisen valtuuttamana.
Vasemmiston kuusijäseninen ryhmä uusiutui roimasti, sillä Tiaisen lisäksi uusina valtuutettuina aloittavat toinen säynätsalolainen Vesa Kupari (238), Korpilahden sivukylällä asuva Paul Abbey sekä 25-vuotias sosiaalityön opiskelija Marjukka Huttunen.
Nykyisistä valtuutetuista saivat jatkopestin Kari Yksjärvi ja Matti Pöppönen. Entinen kansanedustaja Matti Kangas ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Ritanen eivät olleet ehdokkaana.
Nuoret rynnistivät voimalla
Vasemmiston hyvää menestystä Jyväskylässä selittää erityisesti nuorten ehdokkaiden voimakas esiinnousu. Nuorista ehdokkaista yli sadan äänen rajan pääsivät lisäksi Laura Piippo (114), Elli Veijanen (114), Oskari Rantala 111, Antti Suora (109), Susanna Kaartinen (108) ja Taija Roiha (105).
Jyväskylän ulkopuolella Vasemmiston vaalimenestys ei ollut yhtä hyvä. Puolue menetti valtuustopaikkoja useammassakin kunnassa, osin senkin vuoksi, ettei esimerkiksi Viitasaarella ja Joutsassa ollut lainkaan ehdokkaita.
Myönteinen poikkeus pienissä maaseutukunnissa oli Toivakka, jonka valtuustoon tulee nyt vasemmistoliiton edustajaksi Jaana Marttinen.
Erikoisimmat poliittiset voimasuhteet ovat seuraavan nelivuotiskauden aikana pienessä luoteisen Keski-Suomen kunnassa Kyyjärvellä, jonka valtuustoon valittiin 12 keskustalaista (+2), kolme kokoomuslaista ja kaksi kristillisdemokraattia, eikä ainuttakaan vasemmistopuolueiden valtuutettua.