KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Aatamin pukukopilla

Pirjo Hämäläinen
6.1.2013 15.00
Fediverse-instanssi:

Loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa. Riemukasta alkua seuraa nopeasti nolo loppu: uudenvuoden rakettien räiskeestä on vain viikko apeimpaan arkeen. Ja vaikkei kenkään sois, joulukuusi viedään pois, pois, pois.

Vuodenvaihde osuu järjettömästi keskelle joulukautta ja keskelle sydäntalvea, jolloin luonto on jähmettynyt sijoilleen. Metsien hiljaisuuden rikkoo korkeintaan vaimea kuorsaus. Vasta paavalina karhu kääntyy toiselle kyljelleen.

Maailma luotiin syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 5509 eaa. Syyskuun ensimmäisestä alkaa ortodoksinen kirkkovuosi ja meidän nuoruudessamme siitä alkoi kouluvuosi. Uuden vuoden juhlinnalle se olisi ehdottomasti paras paikka.

ILMOITUS
ILMOITUS
Uutenavuotena ihminen lupaa parantaa tapansa, tumpata tupakkansa, jättää tipat ottamatta. Ihminen haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta mielen kuonasta hän ei eroon pääse.

Suomalaiset talonpojat elivät maatöiden rytmissä, joten uusi vuosi koitti, kun viimeiset riihet oli puitu. Virallisesti vuosi aloitettiin keskiajan loppuun saakka niin Ruotsissa kuin täällä Suomessakin joulusta.

Seisaukset ja tasaukset ovat ajan saumakohtia: egyptiläisten vuosi alkoi kesäpäivänseisauksesta ja babylonialaisten kevätpäiväntasauksesta. Keskiaikaisessa Ruotsissa joululla ja talvipäivänseisauksella oli ilmeinen yhteys.

Meidän vuodenvaihteemme on niin ikään lähellä talvipäivänseisausta, mutta näillä asioilla ei ole keskenään tekemistä. Uutta vuotta vietetään tammikuun ensimmäisenä päivänä, koska Rooman konsulit astuivat silloin virkaansa. Konsulien virkakaudet jakoivat aikaa samaan tapaan kuin viisivuotissuunnitelmat Moskovassa, kolmannessa Roomassa.

Kuumeisessa kvartaalitaloudessa aikaa mitataan kolmen kuukauden jaksoissa. Esivanhemmillamme ei tulenpalavaa kiirettä ollut, mutta heille vuosi oli turhan epämääräinen mittayksikkö. Vuosi korvattiinkin usein kesällä tai talvella, mistä on suomen kielessä yhä jäänteitä.

”Kakskymmentä suvea sulta sain, oi elämä. Itkenkö? En”, Aila Meriluoto kirjoittaa nuoruuden kokoelmassaan Lasimaalaus. Proosallisessa arjessa kukaan ei puhu kuusitoistasuvisesta tytöstä, mutta kuusitoistakesäinen tyttö on aivan asiallista suomea.

Pojan ikää ei ole koskaan kesissä ilmaistu eikä varmaan talvissakaan. Varsa saattoi sen sijaan olla kaksitalvinen. Ja jos talveksi jätettiin vaikkapa kolme lehmää, teuraspenkkiin ne joutuivat aikaisintaan syksyllä, vuoden kuluttua.

Päivän lisäksi myös yö on ajan yksikkö. ”Oisin kuollut kuusiöisnä, kaonnut kaheksanöisnä”, Kalevalassa synkistellään. Ja edelleen: ”Käyähänpä katsomahan kahen, kolmen yön perästä, joko on hukkunut vetehen, kuollut poika puolikkohon.”

Kolmen yön kylpyläpakettiin sisältyvät kaikki hoidot. Kaksiöinen jää ei kulkijaa kanna. Yhden yön pysäkki on Rosa Liksomin esikoinen. Kaksiöinen rakkaus sopisi hyvin listahitin nimeksi, mikä näin vinkkinä mainittakoon.

Uutenavuotena ihminen lupaa parantaa tapansa, tumpata tupakkansa, jättää tipat ottamatta. Ihminen haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta mielen kuonasta hän ei eroon pääse. Moni taiteilija antaisi paljon, jos näkisi maailman vastasyntyneen silmin tai kuten Aatami ja Eeva ennen kuin he tiedon hedelmää haukkasivat.

Pisimmälle puhtaan alkutilan tavoittelu meni adamitismissa, anarkistisessa tai – kirkon näkökulmasta – kerettiläisessä liikkeessä, jonka tärkeä pesäpaikka oli boheemissa Böömissä, nykyisessä Tšekinmaassa.

Ensimmäisten vuosisatojen gnostilaiset adamiitit kutsuivat kirkkoaan paratiisiksi, kekkaloivat alasti ja suhtautuivat vapautuneesti seksiin. Keskiajan Böömissä adamiitit olivat taas ääriradikaaleja hussilaisia, uskonpuhdistaja Jan Husin kannattajia, jotka kielsivät lait, yksityisomistuksen, perheen, avioliiton ja naisten syrjinnän.

Englannissa 1300-luvulla eläneen pastori John Ballin ajatukset kulkivat samoja latuja. Talonpoikaiskapinan aikaan hän kyseli: ”When Adam delved and Eve span, who was then the gentleman?” eli ”Kun Aatami kuokki ja Eeva kehräsi, kukas silloin oli herra?”

Adamiitteja nousi päivänvaloon vielä 1840-luvun Böömissä, ja edelleen heitä elää Venäjällä, Rybinskin kaupungissa Volgalla. Sikäläiset perhekunnat arvostavat kaikkia seksuaalisuuden muotoja ja hyväksyvät myös eläimiin sekaantumisen.

Kun Eeva kehräsi, missä oli Aatami? Ei kai hän ollut paratiisin pensaistossa eläimiä likistelemässä?

Mutta siirtykäämme 1910-luvun Pietariin. Kulkukoiran kellarissa vodkaa nappailleet avantgardistit halusivat hekin olla uusia Aatameja ja aistia elämää kuin turmeltumattomat lapset.

Aatami oli heille ihmiskielen ensimmäinen puhuja ja myös kielen luoja, sillä eläimet ilmestyivät paratiisiin anonyyminä laumana. Vasta Aatami nimesi behemotin, leviatanin ja koko omituisten otusten kerhon.

Runoilija Nikolai Gumiljov kutsui puhdasta ja luonnonmukaista tyyliään ensin adamismiksi, mutta myöhemmin termiksi vakiintui akmeismi. Kollega Velimir Hlebnikov suosi puolestaan järjentakaista kieltä, ”zaumia”, joka avasi väylän paratiisiin, aikaan ennen tiedon hedelmää.

Silkkaa ”zaumia” oli myös Voitto auringosta -ooppera, johon libreton laati Aleksei Krutšonyh ja musiikin Mihail Matjušin. Tasan sata vuotta sitten ooppera sai ensi-iltansa Pietarissa, mutta varsinainen työ tehtiin suomalaisella Kanneljärvellä, missä Matjušinilla oli huvila.

Tulee sade, ryssät laulaa, Kannaksella oli tapana sanoa. Olisikohan kuuntelijoiden joukossa ollut nuori Unto Seppänen, Kanneljärven iloisten ukkojen kuvaaja, jonka tönkkö pronssipatsas seisoo koulukaupungissani Kouvolassa?

Geometrisen taiteen pioneeri Kazimir Malevitš suunnitteli Kanneljärven oopperaan lavastuksen, joka toisti mustan neliön teemaa. Kaksi vuotta myöhemmin Malevitš vei neliönsä futuristien näyttelyyn ja ripusti sen ikonin lailla ”suureen tsuppuun”, salin nurkkaan.

Yliopistomies Tomi Huttusen mukaan Musta neliö oli itsesyntyinen teos, joten kellään ei ollut sen vastaanottamiseen kieltä. Täysin tyhjästä neliö ei kuitenkaan ponnahtanut, sillä se liittyi traditioon, jonka alkupäässä häämötti ”käsittä tehty” Kristus-ikoni.

Jos Huttusta on uskominen, myös Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kuuluu samaan itsesyntyisten luokkaan. Aatamin tavoin avantgardisti Kivi antoi Killille, Kiiskille ja pojille nimet ja loi Jukolan väelle alkuvoimaisen kielen, joka poikkesi läpikotaisin siitä, mitä suomeksi oli koskaan kirjoitettu.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset