KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vasemmisto vaihtoehdottomuuden valtakunnassa II: Uusliberalismi & monetarismi

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi johtaa kirjoittajan mielestä luokkataisteluorganisaatiota.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi johtaa kirjoittajan mielestä luokkataisteluorganisaatiota. Kuva: Lehtikuva/ GEORGES GOBET

Antti Ronkainen
13.1.2013 13.00

Vasemmistoliitto sai Ahon porvarihallituksen vastaisella oppositiopolitiikalla vielä nostetta, mutta tuuli kääntyi Lipposen ensimmäiseen hallitukseen osallistumiseen myötä. Tämän jälkeen uskottavan vaihtoehdon tarjoaminen niin kutsutulle uusliberaalille politiikalle on ollut liki mahdotonta.

Uusliberalismilla viitataan taloudelliseen ajatteluun, jossa korostuvat kilpailukyky, yrittäjyyden ylivertaisuus, yksilön vastuu sekä mahdollisimman vapaiden markkinoiden toiminta.

Suomalaisessa analyysissä uusliberalismin tulo Suomeen ajoitetaan yleensä Lipposen sateenkaarihallituksiin. Kuitenkin Suomen Pankki luopui tiukasta yksityisen velan sääntelystä jo 1980-luvulla ja antoi globaalien pääomien virrata Suomeen. Suomen Pankin rahapoliittiset muutokset loivat pohjan velkavetoiselle keinottelulle, ylikuumenemiselle ja kasinotaloudelle.

ILMOITUS
ILMOITUS
EKP on luokkataisteluorganisaatio, joka pakottaa Emu-maat toteuttamaan politiikkaa, jossa talouden vakauden määrittelee kilpailukyky eli kyky leikata, sopeuttaa, yksityistää ja ulkoistaa.

Kuplan ja neuvostokaupan romahtaminen synnyttivät kriisin, johon vastaaminen loi pohjan uusliberaalille politiikalle. Suomen liittyminen ilman kansan mandaattia Euroopan talous- ja rahaliittoon (Emu) ja omasta valuutasta luopuminen veivät tämän kehityksen äärimmilleen.

Suomen Pankista tuli Euroopan keskuspankin (EKP) haarakonttori ja Suomen rahapoliittinen suvereniteetti luovutettiin EKP:n päämajaan Frankfurtiin. Uusliberalismin tärkein suojakilpi on EKP:n harjoittama rahapolitiikka, jota pidetään ikään kuin se olisi ideologiasta vapaata. EKP:n rahapolitiikasta ei käydä julkista keskustelua, sen suosiota ei mitata vaaleilla, eikä EKP:n tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekoelimen luottamusta.

Vasemmisto ei ole kyennyt tarjoamaan uskottavaa vaihtoehtoa uusliberalismille, koska se ei ole käsittänyt rahapolitiikan merkitystä.

1990-luvun laman ratkaisemisen kannalta vahvan markan politiikasta luopuminen oli Suomen taloudellisen toipumisen tärkein edellytys. Syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan, jolloin sen arvo ennustettavasti laski (devalvoitui), koska kiinteä valuuttakurssi oli 1980-luvun talousbuumin ja vientiteollisuuden romahduksen myötä epärealistisen korkealla.

Markan devalvoituminen suhteessa muihin valuuttoihin paransi vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, koska suomalaiset tuotteet tulivat ulkomailla halvemmiksi. Tätä työkalua ei kuitenkaan voida käyttää Emussa.

Euro kelluu vapaasti markkinoilla ja EKP voi toimillaan ainoastaan edesauttaa euron devalvoitumista tai revalvoitumista. Koska euroalueella on kilpailukyvyltään eritasoisia maita, ei euron devalvoituminen parantaisi esimerkiksi Kreikan kilpailukykyä suhteessa Saksaan vaan ainoastaan lisäisi euroalueen sisäistä epätasapainoa Saksan kilpailukyvyn parantuessa entisestään.

Tämän vuoksi EKP pakottaa euroa käyttävät valtiot niin kutsuttuun sisäiseen devalvaatioon. Se tarkoittaa palkkojen ja eläkkeiden alennuksia, sosiaaliturvan ja julkissektorin leikkauksia, työurien pidentämisiä, irtisanomisia, työttömyyttä, yksityistämistä, ulkoistamista ja muita “kilpailukykyä” edistäviä toimenpiteitä.

Eli kaikkea sitä, mitä Katainen, EK, Wahlroos ja HS yhdellä suulla Suomelta vaativat!

Vaikka yritysten veronalennukset, palkkojen polkemiset ja työurien pidentämiset lisäävät kilpailukykyä ja houkuttelevat pääomia, ne eivät ole onnistuneet takaamaan vakautta Euroopassa. Päinvastoin Välimeren emumaiden yli 600 miljardin sopeutustoimista huolimatta pääomat ja työvoima ainoastaan pakenevat Välimeren Emu-maista.

EKP on pakottanut valtiot uhrauksiin, jossa mayojen uhriseremoniat vaikuttavat pikkulasten teekutsuilta. Jo epäonnistunut eurokriisin hoito pakottaa ajattelemaan uusiksi niitä mittareita, joilla talouden “vakautta” mitataan.

Onko kilpailukyky hyvinvoinnin kannalta oleellisin mittari ja kuinka se edes määritetään? Miksi talouskurisopimuksessa kiinnitetään huomio julkiseen eikä yksityiseen velkaan? Miksi ollaan huolestuneita ainoastaan alijäämistä eikä ali- ja ylijäämien epätasapainosta?

Onko vakauden ainoa uhka kuluttajahintojen nousu eli inflaatio? Entä miksei asuntojen, osakkeiden, arvopapereiden ja muun varallisuuden hinnannousu ole inflaatiota? Mikseivät historiallisen korkea työttömyys, malaria, riisitauti, nälkäkriisi, itsemurha-aallot ja ääriliikkeiden nousu ole uhkia EU:n tulevaisuudelle?

Niin kauan kuin EKP:n rahapolitiikkaa ja nykyisiä vakauden mittareita ei nähdä poliittisina valintoina kaikki muu kuin uusliberalismi näyttää uhkarohkealta hulluudelta. EKP on luokkataisteluorganisaatio, joka pakottaa Emu-maat toteuttamaan politiikkaa, jossa talouden vakauden määrittelee kilpailukyky eli kyky leikata, sopeuttaa, yksityistää ja ulkoistaa.

EKP:n rahapolitiikan ja sisäisen devalvaation haastaminen ovat osoittautumassa koko Euroopan vasemmiston tärkeimmäksi tehtäväksi.

Vasemmistoliitto ei ottanut selkeää kantaa EU-jäsenyyteen kansanäänestyksessä, hyväksyi hiljaa Suomen Emu-jäsenyyden ja puolueen nykyinen kanta EU:hun on sumea. Nyt vasemmistoliitto istuu Suomen historian EU-myönteisimmässä hallituksessa tilanteessa, jossa EU on historiansa syvimmässä taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä.

Hallituksessa vasemmistoliitosta on tulossa liittovaltiomyönteinen. Puolue on hyväksymässä hallitusvastuuseen vedoten ja Emu-jäsenyyden tavoin liittovaltiokehityksen, jossa ei ole sijaa vasemmistolaisille vaihtoehdoille. Tällä menolla kansa tietää, että vasemmistoliitto joutuu jatkossakin leikkaamaan ja parantamaan kilpailukykyä vastuullisen taloudenhoidon nimissä.

Tämä vieraannuttaa potentiaaliset äänestäjämme puolueesta.

Koska EKP:n rahapolitiikkaan ei voida vaikuttaa demokraattisesti, vasemmiston on vaadittava kansanäänestystä mukana olemisesta Emussa. Uusliberalismia ei voida haastaa haastamatta monetarismia.

Käytännössä se tarkoittaa kansanäänestystä sisäisen devalvaation jatkamisesta ja julkisen keskustelun avaamista rahapolitiikan vaihtoehdoista. Koska Emuun liityttiin ilman kansan mandaattia, kansan on demokraattisesti voitava päättää mukanaolosta projektissa, joka on kriisin kustannuksella muuttumassa entistä autoritaarisemmaksi ja oikeistolaisemmaksi.

Kyseessä on aivan eri projekti johon aikanaan liityttiin.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton puolue-valtuuston jäsen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään